Noi pinkit voisi olla kyllä meidän kovasti kiiltävään valko-harmaaseen keittiöön just piste ii:n päälle. Nykyiset Toolsin on vaan niin toimivat ja malliltaan enemmän mun juttu.
Miten sä pystyt valitsemaan värit, on niin herkkuja kaikki? Tai voihan suolaa ja pippuria olla monessa... Tai sitten valko-, musta, viher- ja rosépippurille omansa;) Meilläkin on Toolsit ja Pantonet eivät sopisi nykyiseen keittiöön, mutta seuraavaan kyllä.
Violette _o/ Se värin valinta onkin tosi vaikeeta ja niin, että päätös kans pitää. Mulla on joku ongelma, etten osaa ostaa enää kotiin mitään väriä. Kaikki on ns nudea: valkoista, harmaata, hiekkaa ja mustaa.
Nyt jäi kaivelemaan tuollaiset pinkkinä, mutta pelkään, että tulen ulos kahden mustan Pantonen myllyn kanssa. En siis osaa ostaa mitään "piristysväriä", vaikka sille tilaa/tilaustakin olisi. :) Onko muilla samanlaista fobiaa????? t.neuroottinen Finette
OT, bongasinko teidät viikonloppuna Tammisaaresta veneilemästä? Mieheni bongasi ensin miehesi, joka on kuulemma guru omalla alallaan. Minä tunnistin teidän lapset ja sinäkin sovit mielikuvaani. Meninkö ihan metsään?
t. vakilukija joka ei kehtaa kirjautua ja tunnustautua uteliaaksi;-)
F.: Meilläkin on kaikki nudeväreinä, lastenhuoneita lukuunottamatta, enkä muuta kaipaakaan. Partsille piti tulla sitä keltaista mutta en sitten ehtinyt;)
Anonyymi, taisit bongata. M on oman alansa "guru", mutta mä olenkin guru kaikilla muilla aloilla;) Pysyy homma balanssissa... Enhän mä mylvinyt lapsille tai käyttäytynyt muuten sopimattimasti?
Meilläkin luotetaan väriskaalaan: valkoinen, harmaa, musta, ruskea. Aikaisemmin oli enemmänkin väriä, mutta ei enää. Tauluissa on kyllä edelleen vähän muutakin väriä.
Lastenhuoneessa on värejä, mutta sitäkin voisi tuunata vähän hillitympään suuntaan. Ei värittömäksi kuitenkaan.
Heh, meidän värisuora kotona on sitten vielä rajoittuneempi: valkoista ja ruskeaa. Ja tyttöjen huoneissa tietysti vaaleanpunaista. Mä en enää edes haaveile väreistä: ennen säännöllisesti ostin jotain värikästä, joka ei sitten kuitenkaan päässyt esille. Mitä vauhdikkaampaa tämä elämä on, sitä seesteisemmän kodin haluan. Tai haluaisin, seesteisyys on välillä hullujenhuoneelta kaukana....
Finette, mulla täytyy olla joku värifobia!!! Kotona pitää olla ihan "väritöntä" lastenhuoneita lukuunottamatta. Lisäksi korkeintaan yksi aksenttiväri, ja keväästä alkaen se on ollut ns. keväänvihreä, tuoreen ruohon väri. Näin syksyllä sitä väriä ei kaupoissa vain ole. Mulle riittää, että väriä on vaikka paperilautasliinoissa ja saippuoissa, joten ei tule kalliiksi värin vaihto. Kesällä yritin sentään pukeutumiseen saada väriä.
Pitääpä vielä kommentoida tähän ihmisten tunnistukseen ja guruihin. Taas viime viikonloppuna todettiin, että yhdet ystävämme tuntevat toiset ystävämme ihan toista kautta, ja sentään asuvatkin eri puolella Suomea. Tämä maa on niiiiin pieni, että ihan varmasti moni meistä täälläkin roikkuvista tuntee toisensa irl, vaikka ei sitä vain tiedä. En nyt vihjaa mitään, koska en tiedä mitään, mutta tää on vain kokemuksen kertomaa!
Nina, hyvä, että joku muukin tunnustaa olevansa kaikkien alojen erikoisasiantuntija;)
Violette, totta puhut tosta että voi hyvin olla että monetkin meistä tuntee toisensa irl:kin. Tiedän tuntevani yhden :), olis tosi hauska tietää että tunnenko muitakin. Nimimerkeistä ja nettielämästä muutenkin puhuminen on irl läheisien kanssa usein jotenkin vaikeaa, ei sitä kehtaa kysyä että hei ystäväiseni oletko sejase vaikka siellä Vauvan keskustelupalstalla ;-).
Järjestäiskö joku jonkun irl tapaamisen missä vois todeta ettei sittenkään tuntenutkaan ketään, mut jossa vois sitten tutustua irl:kin?
Meillä myös sama tauti, eli värirajoitteisia ollaan. Valkoinen-beige/kitti/hiekka/latte-tummanruskea ja hieman mustaa. Lapsien huoneissa on väriä ihan reippaasti!
Kivat värisuorana. :D
VastaaPoistaNoi pinkit voisi olla kyllä meidän kovasti kiiltävään valko-harmaaseen keittiöön just piste ii:n päälle. Nykyiset Toolsin on vaan niin toimivat ja malliltaan enemmän mun juttu.
Finette
Miten sä pystyt valitsemaan värit, on niin herkkuja kaikki? Tai voihan suolaa ja pippuria olla monessa... Tai sitten valko-, musta, viher- ja rosépippurille omansa;) Meilläkin on Toolsit ja Pantonet eivät sopisi nykyiseen keittiöön, mutta seuraavaan kyllä.
VastaaPoistaViolette _o/ Se värin valinta onkin tosi vaikeeta ja niin, että päätös kans pitää. Mulla on joku ongelma, etten osaa ostaa enää kotiin mitään väriä. Kaikki on ns nudea: valkoista, harmaata, hiekkaa ja mustaa.
VastaaPoistaNyt jäi kaivelemaan tuollaiset pinkkinä, mutta pelkään, että tulen ulos kahden mustan Pantonen myllyn kanssa. En siis osaa ostaa mitään "piristysväriä", vaikka sille tilaa/tilaustakin olisi. :) Onko muilla samanlaista fobiaa?????
t.neuroottinen Finette
OT, bongasinko teidät viikonloppuna Tammisaaresta veneilemästä? Mieheni bongasi ensin miehesi, joka on kuulemma guru omalla alallaan. Minä tunnistin teidän lapset ja sinäkin sovit mielikuvaani. Meninkö ihan metsään?
VastaaPoistat. vakilukija joka ei kehtaa kirjautua ja tunnustautua uteliaaksi;-)
F.: Meilläkin on kaikki nudeväreinä, lastenhuoneita lukuunottamatta, enkä muuta kaipaakaan. Partsille piti tulla sitä keltaista mutta en sitten ehtinyt;)
VastaaPoistaAnonyymi, taisit bongata. M on oman alansa "guru", mutta mä olenkin guru kaikilla muilla aloilla;) Pysyy homma balanssissa...
Enhän mä mylvinyt lapsille tai käyttäytynyt muuten sopimattimasti?
Meilläkin luotetaan väriskaalaan: valkoinen, harmaa, musta, ruskea. Aikaisemmin oli enemmänkin väriä, mutta ei enää. Tauluissa on kyllä edelleen vähän muutakin väriä.
VastaaPoistaLastenhuoneessa on värejä, mutta sitäkin voisi tuunata vähän hillitympään suuntaan. Ei värittömäksi kuitenkaan.
Heh, meidän värisuora kotona on sitten vielä rajoittuneempi: valkoista ja ruskeaa. Ja tyttöjen huoneissa tietysti vaaleanpunaista. Mä en enää edes haaveile väreistä: ennen säännöllisesti ostin jotain värikästä, joka ei sitten kuitenkaan päässyt esille. Mitä vauhdikkaampaa tämä elämä on, sitä seesteisemmän kodin haluan. Tai haluaisin, seesteisyys on välillä hullujenhuoneelta kaukana....
VastaaPoistaFinette, mulla täytyy olla joku värifobia!!! Kotona pitää olla ihan "väritöntä" lastenhuoneita lukuunottamatta. Lisäksi korkeintaan yksi aksenttiväri, ja keväästä alkaen se on ollut ns. keväänvihreä, tuoreen ruohon väri. Näin syksyllä sitä väriä ei kaupoissa vain ole. Mulle riittää, että väriä on vaikka paperilautasliinoissa ja saippuoissa, joten ei tule kalliiksi värin vaihto. Kesällä yritin sentään pukeutumiseen saada väriä.
VastaaPoistaPitääpä vielä kommentoida tähän ihmisten tunnistukseen ja guruihin. Taas viime viikonloppuna todettiin, että yhdet ystävämme tuntevat toiset ystävämme ihan toista kautta, ja sentään asuvatkin eri puolella Suomea. Tämä maa on niiiiin pieni, että ihan varmasti moni meistä täälläkin roikkuvista tuntee toisensa irl, vaikka ei sitä vain tiedä. En nyt vihjaa mitään, koska en tiedä mitään, mutta tää on vain kokemuksen kertomaa!
VastaaPoistaNina, hyvä, että joku muukin tunnustaa olevansa kaikkien alojen erikoisasiantuntija;)
Violette, totta puhut tosta että voi hyvin olla että monetkin meistä tuntee toisensa irl:kin. Tiedän tuntevani yhden :), olis tosi hauska tietää että tunnenko muitakin. Nimimerkeistä ja nettielämästä muutenkin puhuminen on irl läheisien kanssa usein jotenkin vaikeaa, ei sitä kehtaa kysyä että hei ystäväiseni oletko sejase vaikka siellä Vauvan keskustelupalstalla ;-).
VastaaPoistaJärjestäiskö joku jonkun irl tapaamisen missä vois todeta ettei sittenkään tuntenutkaan ketään, mut jossa vois sitten tutustua irl:kin?
Meillä myös sama tauti, eli värirajoitteisia ollaan. Valkoinen-beige/kitti/hiekka/latte-tummanruskea ja hieman mustaa. Lapsien huoneissa on väriä ihan reippaasti!
VastaaPoistaNiin ja Pantonelta voisin ottaa ne espressokupit kaikissa väreissä!
VastaaPoista