maanantai 27. joulukuuta 2010

Onnea on...

...krääsätön joulu.

Oltiin kaikki kilttejä ja lahjoja tuli paljon. Mutta ei ainoatakaan "mihin h..ttiin mä tän tungen" -versiota. Kaikki lahjat olivat sopivia, jopa äidin kutomat villasukat (kiitos äiti!) olivat oikean kokoisia. Ja värisiä. Siis mustia:)

Luksunkin lahjatoiveet olivat oikein maltillisia, ja lahjat oikeasti kivoja. Urheiluvälineitä, vaatteita, elektroniikkaa ja legoja.


Tämä oli hittilahja.Tätä on pelattu joulun pyhät koko suvun voimin. Mummi oli paras! Mummilla on kaksi pikkuveljeä ja on jo 50-luvulla pelannut pöytäfutista. Minkä nuorena oppii ja niin pois päin.


Luksu, joka ei oikeasti diggaa häviämisestä yhtään, oli selkeästi ylpeä mummin taidoista. Isommat "pojat" eivät ottaneet tappiota niin kevyesti, ensi viikonlopun ohjelma on jo arvattavissa: silloin haetaan revanssia.

torstai 23. joulukuuta 2010

Joulua.

Oikein hyvää Joulua kaikille!


Kiitos mukavista hetkistä, palaan säätämään tänne, kunhan olen saanut joulusäädöt tehtyä.

Nina

lauantai 18. joulukuuta 2010

Onko pakko, jos ei tahdo?

Panikoida? Ei ole mitään lopun alun fiiliksiä, kovin luottavaisesti suhtaudun tulevaan. Joka vuosi se on tullut.


Tilanne on edelleen alkutekijöissään. Kortit meinasin huomenna kirjoittaa. Mutta muuten, ei mitään tehty. Lahjaostoksetkin ihan vaiheessa, lapsilta onneksi tullut sen verran tarkat speksit, ettei voi erehtyä mitä niille ostaa.

perjantai 17. joulukuuta 2010

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.

Jos ei ole suunnitelmaa, niin ei tartte mitään tehdäkään.

Voi vetää pitsimekon päälle


ja lähteä syömään. Hyvä ruoka, parempi mieli.

Stressitöntä joulunalusaikaa!

maanantai 13. joulukuuta 2010

Haastan mukaan

Aamunkukka haastoi minut mukaan Joulupatakeräykseen. Haastan muutkin mukaan (pokkana copypastetulla viestillä). Kiitos A!

Hei!



Joulupadan internetkeräykseen osallistunut AAAMUNKUKKA JA PRINSSINVIIKARIT on haastanut sinut mukaan auttamaan!


Yhteisöillä ja yrityksillä on mahdollisuus kerätä lahjoituksia omaan keräyspottiin Joulupadan internetsivuilla. Tarvitset vain Aktian, Nordean, Osuuspankin, Paikallisosuuspankin, Pohjola Pankin, Sammon, Säästöpankin tai Tapiola Pankin verkkopankkitunnukset. Lisäksi lahjoittaminen onnistuu Visa ja MasterCard -maksukorteilla. Keräys on käynnissä koko joulukuun ajan.


Lahjoitusta annettaessa henkilökohtaisen summan voi merkitä jo olemassa olevaan oman porukan pottiin tai tarvittaessa uuden potin voi perustaa helposti itse. Pottien summia voit seurata Joulupadan sivuilta.


Joulupadan varat jaetaan heti joulun läheisyydessä ruokana, vaatteina ja lahjakortteina vähäosaisille lapsiperheille ja muille syrjäytyneille ihmisille.


Ota haaste vastaan:


http://www.joulupata.fi/haaste/


Haasteen keräyspotti: ÄitiBloggaajat

P.S. Perheen urospuolisille olisi mm. Forumin yhteisöpotti menossa samassa paikassa, jos ÄitiBloggaajat ei nappaa;).

sunnuntai 12. joulukuuta 2010

Rakas Joulupukki,

olen ollut tooosi kiltti.

Snow Light autolapio

Muuta en tarvitse.

Toivoo,
Nina

lauantai 11. joulukuuta 2010

der Affe

Ostin Luksulla kuukausi sitten Mini Rodinin collegepaita-housut setin. Mitoitus on kummassakin lähes täydellisyyttä hipova. Erityisesti housut ovat kuin päälle valetut, tarpeeksi kapeat ja pitkälahkeiset.



Meillä ei merkistä ole aikaisemmin kokemusta kuin yhden trikoopaidan ja parin takin verran. Laatu kyllä kelpaa, mutta merkin kuviot ovat useimmiten liikaa. Tässä setissä juuri sopivasta. Isosiskon sanoin ” Apinalle apinoita”. Näitä lisää kiitos!

torstai 2. joulukuuta 2010

Toimii lumessakin.

Mun viralliset "seison kuplahallissa" -kengät.  Alkuun epäilin, että falskaisivat pihalla, mutta futaavat ihan hyvin. Ainoa huono puoli on se, että nuo varret eivät pysy ylhäällä. Niitä ei siis voi suoristaa, kun valahtavat heti nilkkoihin. Vai enkö mä vaan tajua logiikkaa?



Kuvattu pölyisen peilin kautta, älkää olko huomaavinanne.

keskiviikko 1. joulukuuta 2010

Parasta joulussa

on Glögit.

En ymmärrä viineistä tuon taivaallista, viskeistä vielä vähemmän. Bisseä en voi juoda ja yhtäkään hyvää siideriä en ole maistanut. En kuitenkaan sylje lasiin, vaikka olenkin 11 kuukautta vuodesta ajokunnossa 24/7. Niin vaput kuin juhannuksetkin.



Mutta onneksi on joulunalusaika ja glögit (ja glühweinit). Niistä tykkään, ja olen aika hyvä tunnistamaan sokkona eri glögejä. Jopa siinä määrin paneutunut hommaan, että olen joko jurrissa tai darrassa koko joulukuun. Noin karrikoidusti (jos pomo sattuu lukemaan).


Paras on ruotsalainen Blossa. Se toimii aina vaan. Ihan se perus kymmenen pinnainen punaetikettisessä pullossa oleva (saa Alkosta). Blossaa saa myös ”alkoholittomana”, mutta ei käsittääkseni Suomesta.


Ja Blossaa saa myös yli 20 volttisena, mutta sen kanssa kannattaa olla varovainen. Muutaman mukillisen jälkeen saattaa unohtaa olevansa perheellinen ja matkalla kotiin. Silloin ei auta muu kuin soittaa kotiin ja selittää myöhästyneensä koneesta. (Kukaan kotona ei tietenkään usko selitystä, seuraavalla kerralla kannattaa valita soittopaikaksi jokin muu kuin baaritiski). Onneksi tuotakaan ei saa Suomesta, eikä ne koneetkaan taida lentää.


Blossalla on myös vuosikertaglögejä, ja parasta niissä on pullo. Sekä tämän että viime vuoden vuosikerta ovat olleet pettymyksiä. Myös Alkon mielestä, eikä se tuokaan niitä Suomeen. Aikaisemmat sen sijaan ovat olleet tosi hyviä. Ja muistatteko sen vuoden -06 mielettömän kauniin valkoisen pullon? Yhdellä ystävälläni on kaikki eri vuosikertapullot, valitettavasti tyhjinä.



Minä, joka en koskaan säästä mitään, löysin kaapista -08 version. Korkkaamattomana. Uskaltaisikohan tätä vielä juoda?



Juokaa Blossaa, se on hyvää!

tiistai 30. marraskuuta 2010

Jotain punaista.

Se olisi sitten joulukuu. Pääsi taas yllättämään. Kuten joka vuosi.       

Meidän koti on joulunakin (musta-)valkoinen. Vaikka joulunpunainen olisi (yllätäen) oikein trendikäs.

Jotain punaista kuitenkin löytyy: siitä yllärilaatikosta löytynyt tyynynpäällinen.

Nukanpoistajaa ja silitystä vailla.

Eva Sololta löytyi vihdoin ja viimein irtopäällinen vesipulloon. Ostin punaisen.

Carafe Cover

sunnuntai 28. marraskuuta 2010

Melko kylmä.

Ensimmäistä kertaa kuulin poikani suusta, että varpaita paleltaa. Joten käänsin kelkkani, ostin sittenkin Luksulle UGGit.


Hyvin kelpasi. Siihen asti, kunnes isosisko antoi tuomionsa. Teinin kanssa käytiin sitten neuvottelu siitä, mitä päästää suustaan. Jollei halua viettää yötään pakkasessa.

tiistai 23. marraskuuta 2010

Apua, Molo MMP.

Auttakaa hyvät ystävät ja kertokaa mistä mä löydän alla olevan Molon villasetin koossa 140 cm?


Luksu kiittää:)

Kuva luckylittleme.

Järjestys se olla pitää.

Meidän suhteellisen siistin kämpän salaisuus on se, että kaikille tavaroille on oma paikkansa. Jos ei mahdu säilyttämään, niin saapi pysyä poissa.


Tämä pätee myös lasten tavaroihin. Tätä helpottaa meillä se, että mitä isompia lapsia, sitä pienempiä leluja. Ei enää leikkikeittiöitä (se vaaleanpunainen Baby Born kammotus on ollut poissa jo seitsemän vuotta), parkkitaloja tai muitakaan isoja hässäköitä. Inkalla ei enää leluja ole lainkaan, kirjoja sitäkin enemmän. Luksun ainoat tilaa vievät lelut ovat autorata (säilytetään laatikossaan sängyn alla) ja Stigan lätkäpeli (sen saman sängyn alla).


Vastaavasti urheiluvälineitä onkin sitten kolmen vaatekaapillisen verran.

maanantai 22. marraskuuta 2010

Etsivä löytää

Kaivoin yläkaapeista talvipeitot käyttöön. Meillä on siis tosi ekologisesti eripaksuiset untuvapeitot kesä- ja talvikäyttöön. Löysin mitä etsinkin. Ja löysin vähän muutakin.


Kaksi boksia täynnä mun villavaatteita. Nämä siis viime talvisia, jotka olin unohtanut (jepjep, halunnut unohtaa, jotta voi ostaa uusia). Seassa muutama talvinen tyynynpäällinenkin.

Joulu on joka päivä.

Pannunalunen

Löysin lasinostoretkeltäni vihdoin jotain, mitä olen jo pitkään (oikeasti pitkään, vuosia) etsinyt. Pannunaluset Eva Sololta. Aikaisemmin käytössä oli Alessin metalliset, joista en koskaan oikein tykännyt. Ihan kivat, mutta hieman epäkäytännölliset. Solot ovat silikonia.



Näitä saisi myös valkoisena ja oranssina. Oranssi olisi ihan hauska, meillä on oranssi kahvipurkkikin, mutta kattauksen kannalta epäkäytännöllinen.

lauantai 20. marraskuuta 2010

Glögiä ja laseja


Ostin muutaman uuden Hotcool lasin. Ensimmäinen setti tuli jo lanseerausvuonna, mutta ne ovat omaan makuuni liian pieniä. Ostin siis isompia. Tämän koon nimi on lattelasi (40 cl), pienempi on teelasi (34 cl). Ja sitten olisi tarjolla se vielä pienempi (27 cl), joka on jo naurettavan pieni. Meillä nämä tunnetaan nimenomaan glögilaseina, muuta niistä ei juurikaan juoda. Ehkä siksi, että meillä ei kukaan juo sen enempää teetä kuin latteakaan. Testissä myös Stockan uusittu glögitiiviste.

torstai 18. marraskuuta 2010

Ei mennyt ihan putkeen.

Nämä ovat odottaneet asennusta jo hetken (approx ½ vuotta). Yksi ilta päätin, että nyt on se hetki.


Ei mennyt ihan putkeen. Ekaa holea runnoin Dewalt huutaen varmaan viisi minuuttia putkeen (sori naapurit), kunnes luovutin. En erityisesti diggaa luovuttamisesta, missään olosuhteissa. Fiksumpi olisi tajunnut minuutin jälkeen ettei onnistu. Siellä oli joku teräshässäkkä takana. Hienon kolon sain kuitenkin seinää koristamaan. Saattaa mennä joku tovi, ennen kuin ehdin tuon paklaamaan. Siihenhän menisi aikaa ainakin 10 minuuttia.


Vaihdoin vähän paikkaa ja johan lähti. Loppu oli helppoa kuin heinänteko (olettaen, että heinänteko on helppoa).

Ei mennyt ihan putkeen sekään. Toinen on väärinpäin. Voin ihan itte päättää kumpi.Katotaan, koska ehdin asian korjaamaan. Siihenhän menisi aikaa noin kaksi minuuttia.


maanantai 15. marraskuuta 2010

Pikaisia mielipiteitä, kiitos.

Työkaverini meni naimisiin viikonloppuna. Meillä on duunissa tapana muistaa toisiamme tärkeinä päivinä lahjakortin muodossa. Kerätään siis kolehtia ja hommataan lahjakortti. Mä olen perinteisesti luistanut tästä kerääjän roolista, värvännyt vaan muita keräämään, osallistunut tietenkin itse keräykseen.


Tällä kertaa nakki napsahti mulle, muut olivat unohtaneet. Unohdus oli puhdas vahinko, lahjansaaja on mitä pidetyin persoona, eli kyse ei ole mistään henkilökohtaisesta. Asia oli vaan työkiireiden takia jäänyt. Keräsin kolehdin ja kävin tänään hakemassa lahjakortin…


…mutta kyllä tämä kovin ankealta näyttää. Ei mun luonteella anneta pelkkää korttia ja kukkaa, tämähän on tosi kökön näköinen.

Stailasin siis lahjan kaapista löytyvillä aineksilla.




Tykötarpeet ovat ihan uusia, en kierrätä mummovainaalta saamaani roinaa toisten riesaksi. On liian jouluinen, siis häälahjaksi?  Lahjakorttejakaan ei ollut kuin jouluaiheisia. Nyt saa sanoa ihan rehellisen mielipiteen, aikaa on kymmenen tuntia;)

Karvahattu

Aloitin Inkan talvivarustelun hatusta. Tuomio oli tyly. Ei se mitään, kyllä mulle kelpaa. Jos mahtuisi. Mulla ei ole iso pää (eipä), vaan paksu tukka. Eli Luksulla on uusi karvahattu.


Sori ruma kuva, malli oli kovin hankala, ei ollut aikaa säätää valotusta tai zuumata muutenkaan.

Inka on edelleen ilman untuvatakkia. Peak tai CG ovat poissa laskuista. Olin ajatellut ostaa hänelle M-koon mutta se on hänelle aivan liian iso. S-koko taas ei tule mahtumaan kuin tämän talven, ellei tyttö jää poikkeuksellisen lyhytkasvuiseksi (siis ottaen huomioon suvun keskipituuden). Eli joku halvempi pitäisi nyt löytää. Mutta mikä ja mistä?

Yksi potentiaalinen on Didriksons Parka, mutta tämä ei ole untuvaa vaan jotain untuvan tuntuista vanua. Siis mitä? Tätä saa myös mustana.

Expedition Parka
Toinen samalta merkiltä, mutta tämä on ainoa väri.

Courtney Parka

Onko kokemuksia Didriksonsin "untuvantuntuisista" parkatakeista? Tai ideoita muilta merkeiltä?

sunnuntai 14. marraskuuta 2010

Pikku-Nina

Sain Katrilta haasteen.


Tähän piti laittaa lapsuuskuva. Mulla ei ole yhtään sellaista itsestäni. Sopiiko, että laitan pikku-Inkan kuvan (ollaan ihan samannäköisiä, ainoastaan silmienväristä erottaa).



1. Mitä vastasit pienenä kysymykseen "Mikä sinusta tulee isona"?


- En muista. Eikä muista äitinikään (soitin ja kysyin). Olen ollut hetkessä eläjä jo lapsena, ei paljon tulevaisuudensuunnitelmat mieltä vaivanneet.

2. Mitkä olivat sarjakuvien/piirrettyjen lemppareitasi?


- En ole koskaan oikein lukenut sarjakuvia. Aku Ankka tuli kyllä lapsena. Vastaan siis Aku. Enkä katsellut piirrettyjäkään. Lindgrenin tuotanto upposi hyvin.


3. Lempileikkejäsi?


- Tykkäsin legoista (ja tykkään vieläkin). Vaikka olin lapsena aika rämäpää, niin kyllä leikit olivat kuitenkin ihan perinteisiä tyttöjen leikkejä barbeineen kaikkineen.


4. Mistä urheilusta pidit/harrastit?


- Kuulun kategoriaan kaikkea on tullut kokeiltua paitsi kansantanhuja ja … you know. Ensimmäinen harrastus taisi olla skimbaus. Äiti iski sukset jalkaan ja työnsi mäkeä alas. Ikää oli kaksi vuotta. Eikä silloin oltu mistään kypäristä kuultukaan (mikä taas selittää monta asiaa). Olen kuitenkin enemmän joukkueurheilija, en yksinäinen puurtaja.


5. Ensimmäinen musiikki-idolisi ?


Nik Kershaw ja Duran Duran. Ja sitten oli joku kolmaskin, jota en nyt saa päähäni.


6. Parhaat synttärisi ja miksi?


Mulla on tainnut olla kurja lapsuus, kun en muista mitään erityistä.


7. Paras joululahjasi/ muu lahja, jonka olet saanut?


- En muista tätäkään. Sain yleensä toivomani lahjat, eikä mikään erityinen ole jäänyt mieleeni. Äitini mukaan toiveitani oli helppo toteuttaa, kun en koskaan halunnut kuuta taivaalta. Olin jo lapsena minimalisti.


8. Mitä olisit halunnut elämässäsi tehdä, jota et vielä ole tehnyt?


- Tätäkin mietin pitkään, sellainen asia varmasti on, mutta en tähän hätään keksi mitään. Päinvastoin, ihan kaikkea ei olisi tarvinnut tehdä (ainakaan äidin mielestä).

tiistai 9. marraskuuta 2010

Haaste

Sain Lauralta haasteen.


Kysymykset ovat kieltämättä haastavia mutta tässä viritelmäni:

1. Miksi loit blogisi?

En tiedä. Hetken mielijohteesta ja kälyni ”painostuksesta”. Tästä ei tullut yhtään sellaista kuin kälyni oli suunnitellut, mutta mitäs läksi.

2. Minkälaisia blogeja seuraat?

Mulla on kymmenisen blogia joita seuraan aktiivisesti, muitakin aina kun aikaa riittää. Blogeja yhdistää se, että ne ovat kaikki perheellisten naisten kirjoittamia. Varsinaisia muoti- ja sisustusblogeja en seuraa, ihan aikataulupoliittisista syistä.

3. Lempimeikkimerkki?

Tää on niin tätä. En tiedä. Laura auta, mikä mun lempimeikkimerkki on? Lancomea, HR:ää ja Dioria ainakin löytyy.

4.Lempivaatemerkki?

Riippuu vuodenajasta. Näin talvisin Repeat on ehdoton ykkönen. Filippa, Tiger, Mop ja Acne ovat myös hyvin edustettuna vaatekaapissani. Halpismerkeistä ainoana Zara.

5.Välttämätön meikkituotteesi?

No just. Ei mulla ole mitään välttämätöntä, vaikka sietäisi olla. Kestoripset ovat olleet reilu 1½ vuotta ja niistä tuskin luovun. Tässä komppaan Lauraa ja sanon Lâncomen Teint Miracle -meikkivoide. Se toimii tumpelon käsissä ja ikääntyvässä naamassa.

Mun meikit
6. Lempiväri?

Musta. Ja valkoinen. Harmaakin kelpaa.

7. Hajuvetesi?

Maison Martin Margielan (untitled) . Ensireaktioni tuoksusta oli jotain ällöttävän ja vastenmielisen väliltä, nykyään olen koukussa. Toinen tämän hetken suosikki on D&G:n Rose the One.

8. Lempielokuvasi?

Katson nykyään tosi vähän leffoja, mutta silloin kun katsoa, niin genre on action. Ja Wallandereista tykkään. Mua ei saa kirveelläkään (no ehkä sillä) katsomaan mitään romanttisia pläjäyksiä.

9. Missä maassa haluaisit vierailla ja miksi?

Voi ei, en osaa sanoa mitään yksittäistä maata/paikkaa. Perheen kanssa palmujen alla, ihan sama missä (ei kuitenkaan Serenassa).

10. Keksi viimeinen kysymys ja vastaa siihen itse?

No oliko niin vaikeaa?

Ei ollut, spontaanisti ja helposti meni.

sunnuntai 7. marraskuuta 2010

Kunert

Juuri kun ehdin vannomaan Wolfordejen nimeen.


Pakkohan nämä oli ostaa. Oli niin vetävä pakkaus. Sukkahousut, joita voi käyttää.

Ja ranteenlämmitinsysteemit (tosi paljon 20 denieria lämmittää vanhan ranteita). Tai ehkä niiden funktio on jokin muu. En yhtään tiedä, mutta eihän niitä voinut kauppaankaan jättää.

Hiljaa hyvä tulee.

Ei ole lapsilla talvivaatteita tai -kenkiä. Ainakaan sopivan kokoisia. Paitsi Luksulla ne Canada bootsit. Ja NS:n toppis.

Luksulle Zarasta irrotettavilla neulehihoilla varustettu ohut toppatakki. 2 in 1.

keskiviikko 3. marraskuuta 2010

Otoksia.




Tyhjensin kameran muistikorttia koneelle. Löysin sieltä nämä kuvat, joita en muista ottaneeni.

Inka oli testannut kameraani. Selvästi parempi ote kuin äidillään.

tiistai 2. marraskuuta 2010

Vaiheessa

Mä olen niin vaiheessa lasten talvivaatteiden kanssa. Varsinkin Inkan suhteen. Ei ole takkeja, kaikki viimevuotiset ovat hihoista lyhyitä. Paksuimmaksi versioksi tulee takapuolen peittävä untuvatakki. Merkkiä/mallia en ole päättänyt. Tärkeintä, että se on lämmin, hupullinen ja musta.


Canada Goose
Peak Performance
Nämä ovat entuudestaan tuttuja ja hyviksi havaittuja. Muitakin merkkejä saa ehdottaa.

maanantai 1. marraskuuta 2010

Kauden suosikit

Luksulla on pienestä pitäen ollut ”kauden suosikkeja” vaatteiden suhteen. Ei siis mitään välikausi, talvikausi tai jotain siltä väliltä -kausi, vaan vaatteissa on pitänyt olla jokin tietty juttu. 2-3-vuotiaana se oli taskut. Housuissa piti olla taskut, taskuttomat housut olivat ehdoton EI (ja kaveri myös äärimmäisen pontevasti ilmaisi mielipiteensä asiasta).

4-5 –vuotiaana huppu oli pakollinen varuste. Jos ei saanut hupparia päälleen niin sitten oli saatava hupullinen paita. Ja tästä säännöstä ei poikettu. Sain hyvää hyötyliikuntaa juoksemalla kaupasta toiseen etsimässä hupullisia paitoja.

NZA
Nykyään se juttu on liput ja numerot. Paidoissa ja mielellään housuissakin saisi olla numeroita, lippuja tai edes jotain kirjaimia. Pelipaidat ajavat hyvin asiaa, niissä on kaikki elementit. Koska äiti on hieman rajoittunut tämän tyylin kohdalla, etsii äiti pojalleen enemmän omaa silmäänsä tyydyttäviä versioita.

Zara
Milibe

sunnuntai 31. lokakuuta 2010

Sukkia ja muuta tähdellistä

Otsikko on vahinko. Huomasin sanaleikin heti, kun sen kirjoitin, mutta annetaan niiden Gantien jo olla.



Ohuissa sukissa (lue:ei ulkoilu tai urheilu) luotan Wolfordiin. Vain ja ainoastaan. Merinovillaiset ohuet (en tiedä monenko "denierin") polvisukat ovat ehdoton must talvella. Merkin Velvet nilkkasukat taas ehdottomat nilkkureiden ja ihonmyötäisten housujen kanssa, ei näy ikäviä rajoja pohkeen yläpuolella. Nuo kuviolliset ajattelin vajaamittaisten housujen kanssa, vähän niin kuin hauskana detaljina. Jepjep.


Testissä myös Customized polvisukat, Fits For All. Merkin paidat ainakin toimii, katsotaan miten sukkien käy. Merkiltä löytyy myös paitoja ja alusvaatteita lapsille.


Ja vielä lopuksi, jotain Gantia, parin kuukauden takainen löytö. Miten mä olenkaan voinut elää ilman tätä.

Turban Towel. Siis hiuspyyhe.

keskiviikko 27. lokakuuta 2010

Iltapuhteita

Talvisaappaat hukassa. Talvitakkiepisodista viisastuneena osaan etsiä niitä suutarista. Ne on joko Erottajan tai Viiskulman suutarissa, joiden palveluja olen käyttänyt useamman vuoden. Aikaisemmin käytin Viidennen linjan suutaria, E. Jaakolaa, mutta hän on käsittääkseni jäänyt eläkkeelle. Onko kenelläkään tietoa seuraajasta? Flemarilla on kuulemma myös hyvä suutari, en vaan yhtään osaa kertoa tarkempia speksejä. Tietääkö kukaan?


Muuten en ole ehtinyt talvikenkiä pohtimaan, lapsilla menee kummallakin kengät uusiksi. Luksulle nappasin ohikulkiessa nämä Skandiat. Ei mitään kokemusta, mutta kokeillaan.

maanantai 25. lokakuuta 2010

Mutrusuu

Peikkolasta harmittaa, kun äitipeikko pakottaa suihkuun treenien jälkeen. Omasta mielestään ei ole pesun tarpeessa.



Tämä kuva on otettu uudella kameralla, ilman salamaa. Tuossa kohtaa eteistä ei ole edes kattovaloa, eli paikka on ihan hämärä. Kuvan laatu ei ole kummoinen, mutta olosuhteisiin nähden loistava. Vanhalla pokkarilla samoissa olosuhteissa otetussa kuvassa ei olisi näkynyt edes kasvonpiirteitä.

sunnuntai 24. lokakuuta 2010

Kuvat tallentaa



Tallentaa myös varjotJ
 Tarttee vähän treenata kuvien rajaamista. Ei millään viittis tuota manuaalia lukea.

tiistai 19. lokakuuta 2010

Lahja

Mulle itselleni. Olenhan niin tavattoman reipas.

Repeatin kashmereneuleponcho.
 Aivan mahtava. Ja huomaattehan kuinka epämusta.