Se aika vuodesta...

..kun olen yksin kotona. Ei tässä paljon juhlimaan ehdi, teen nyt pitkiä päiviä, jotta voin lomailla rauhassa. Mutta ilmassa on tietynlainen vapaus, sinkkuviikossa, vaikken yössä pyörikään. Ja sitä jaksaa ihan eri tavoin näin kesällä. 10 tunnin työpäivät eivät tunnu missään, sen jälkeen jaksaa vielä lenkille ja tavata ystäviä, muita kesäleskiä. Ja saa syödä sushia olohuoneen lattialla maaten. Ihan rauhassa. Ilman, että kukaan tulee lokkeilemaan. Luksu on erittäin perso sushille, syö ensin omansa ja sen jälkeen muiden.

Sushibaari, suosittelen.

Ostin viime viikolla sen paljon kehutun Chanelin itseruskettavan. Enkä enää yhtään ihmettele, miksi sitä niin kehutaan. Olisiko teillä vinkata sävyttävää kosteusvoidetta? Tällä hetkellä käytössä Diorin Hydra Action, ihan hyvää, mutta tuoksu on kovin ysäri. Toinen mitä löytyy on Lancomen Aqua Fusion, mutta se ei oikein toimi mun iholla. Kaapista löytyy myös Estee Lauderin Day Wear Plus, mutta sekään ei ole ihan nappivalinta.

Sopiva kenkä, parempi mieli.

Cafe Piritta

Cafe Piritta teki faceliftin reilu vuosi sitten. Tai facelift ja facelift, se vanhan mörskä purettiin pois ja tilalle rakennettiin uusi pytinki. Jo oli aikakin. Jos nyt olisin järjestämässä kesäbileitä, niin tekisin sen taatusti täällä. Uuden Pirittan on suunnitellut Veli-Markku Kukkanen, sisustuksesta vastaa Kaisa Blomstedt ja Eva Kober.

Sijainti Tokoinlahden rannalla on mitä mainioin, nyt sinne viitsii mennäkin. Aurinko paistaa pitkälle iltaan. Tarjolla on normi kahvilatarjonta sekä lounasta ja a’la carte –lista. Ruoka itsessään ei ole kummoista, mutta sijainti antaa anteeksi. Jäätelöäkin saa. Ja vettä vahvempaa. Erikoiskahveja ja –teetä.


Heinäkuun ajan vesibussiliikenne Kauppatorilta Pirittaan. Joka päivä klo 10 – 18 välillä. Aikuiset 5 euroa, alle 13-vuotiaat 2 euroa.

Iltaisin myös ohjelmaa aikuisille.

Ehdottomasti käymisen arvoinen aurinkoisena kesäpäivänä. Ja ne Tokoinrannan spurgut kuuluu asiaan, ollaanhan Kalliossa, niitä ei kannata pelätä. Viimeksi en kyllä nähnyt yhtäkään, onkohan ne siirtyneet Töölöön?

Minikosmetiikkaa

Kaikkia minikokoisia juttuja.

10 vuotta sitten joutui pöllimään hotellihuoneesta kaiken mikä irti lähti,

viisi vuotta sitten sai jo jotain kaupastakin,

nykyään saa jo oman iho- ja hiustyypin (sekä ongelmakohtien) mukaan. 

the world’s most liveable city

Juhannussäitä pidellessä, kirja kainalossa, toivoen ettei tönö lähde lentoon.

Monocle sijoitti Helsingin ykköseksi "the world’s most liveable city" rankkauksessa. En tietenkään ole maailman, tai edes Euroopan, kaikissa kolkissa käynyt, mutta yhdyn täysin Monoclen arvioon. Saatan olla puolueellinen , mutta siitä huolimatta olen täysin samaa mieltä.

Artikkeli alkaa siteerauksella: ”Medium misery is the highest level of Finnish happiness that you can hope for”. Hauskaa, vaikka rehellisesti sanottuna v***ttaa suomalaisten valitukset siitä kuinka Suomi sitä, tätä ja tota paskaa ja suomalaiset nyt ei ole yhtään mitään eikä yhtään mistään. Ei ne asiat ole muualla sen paremmin, asenne siellä muualla vain enemmän itseään arvostava.

Toiseksi kipusi Zürich (vuoden 2010 kolmonen), kolmanneksi tippui Kööpenhamina (vuoden 2010 toinen) ja neljänneksi München (vuoden 2010 ykkönen). Minulla on näihin kolmeen kaupunkiin erityinen tunneside. Eli pöllömminkin voisi mennä. Tukholma oli vasta sijalla 11, tippui viisi pykälää vuoden 2010 sijoituksesta, jolloin oli kuudes. Itselleni ainakin pienoinen yllätys.

Näissä tunnelmissa: Oikein hyvää juhannusta kaikille, säistä huolimatta!

Ärsyttävä ongelma

Mulla on ongelma (joko taas, ajattelette kuitenkin). Mun jalka on kutistunut. Huomasin sen jo viime vuonna, mutta nyt se on kutistunut entisestään. Tiedän, tässä iässä, sen pitäisi kasvaa, tai ainakin leventyä.


Alkuperäinen jalan koko, silloin nuorena, oli kapea 39. Luksun raskauden aikana (ne kuuluisat reilu 20 kiloa neljässä kuukaudessa) ja sen jälkeenkin se kasvoi lähemmäs kokoa normaali 40,5. Useamman vuoden kuljin koon 40 kengissä. Vuosi-pari sitten huomasin, että koko 39,5 on se kaikista sopivin. Kesäkengät ovat enimmäkseen kokoa 40 (kun sitä puolikasta ei ole ollut saatavilla). Ja niitä ei voi enää käyttää. Viime vuonna ne olivat vähän väljiä, tänä vuonna siinä määrin isoja, etteivät pysy jalassa. Ei auta täytteet päkiän ja kantapään alla, ja sandaaleihin on aika huono mitään pohjallisia tunkea.

Kuulostaa joka naisen unelmatilanteelta, mutta sitä se ei ole. Koska kaikki menevät vaihtoon. Kerralla. Laakista. Tietää ajan ja rahan menoa. Ei mulla hermo kestä näin kokonaisvaltaista projektia.

Ihmettelen oikeasti tätä suurehkoa eroa viime ja tämän kesän jalan koossa. Se on oikeasti aika merkittävä. Voisikohan jalan lihakset urheilun seurauksena olla sen verran vahvemmat, että nostavat, ja sitä kautta kaventavat jalkaa? Onko sellainen mahdollista?

Matkalla

Mattolaiturille.

Kauhukseni huomasin, että poika on kohta mua olkapäähän. Enkä mäkään ihan pygmi ole.

Goal

Kävin päivittämässä sitä toista blogia.

HM - pitkästä aikaa

Kävin pitkästä aikaa H&M:llä. Tilasin aikaisemmin keväällä Luksulle sieltä shortseja ja t-paitoja, kylkiäisenä Inkan vaatteiden kanssa. T-paidat olivat jonkinlainen pettymys, ihan kuin laatu olisi heikentynyt. Tai sitten olisi pitänyt ostaa niitä 9,95 paitoja niiden 4,95 paitojen sijaan. Ne paidat nimittäin kulahtivat heti pesuissa, aikaisemmin en ole samaa huomannut.

Ostin siis niitä kalliimpia, ja kyllä niiden laadussa selkeä ero on.

Ja niin varmaan kuuluu ollakin.

Keltaista, valkoista ja sinistä. Numeroita ja kirjaimia.

 

Lakanat tulivat jo aikaisemmassa satsissa.

Erittäin positiivinen yllätys.

Näitä voisi ostaa lisääkin

Today I don’t feel like doing anything

Tämä päivä on mennyt todella laiskasti. Ei ole huvittanut tehdä yhtään mitään. Aikalailla erilainen viikonloppu kuin edellinen, joka upean sään ansiosta tuntui viikon mittaiselta aurinkolomalta. Tänään ei tuntunut, kun oli 1½ tuntia seissyt sateessa kentän laidalla. Tuntui varsin arktiselta.


Käytiin päivällä Töölönrannan brunssilla. Taitaa olla jo kolmas kerta tänä keväänä samassa paikassa. Ruoka on hyvää ja miljöökin yksi parhaimmista.

Kuvat eiliseltä aamiaiselta SIS. Delistä. Pakko mun on varmaan skarpata, kun ei enää aamupala-aineksiakaan kotoa löydy. Huomenna. Cause today I swear I’m not doing anything.

Marie Jo

Minulta puuttui valkoiset sileäpintaiset t-paitaliivit. En vieläkään jaksa ymmärtää, miten se on mahdollista. Ei kun ostoksille. Merkki oli selvä: Marie Jo. Välillä olen sovittanut muitakin merkkejä, mutta en ole vielä yhtä hyviä löytänyt. Vaihtelun halusta ei tarvitse merkkiä vaihtaa, Marie Jo:lla on erittäin kattava mallistot, "Lingerie Pure" ja "Haute Lingerie" . Värejä ja malleja löytyy varmasti jokaiselle. Ja laatu on erinomaista, ne kuuluisat viimeistellyt yksityiskohdatkin löytyvät.

Merkillä on erittäin hyvin käyttöä ja pesua kestäviä alushousuja, jokaiselle liiville omansa. Itse en niitä ostanut, koska tässä kohtaa olen ollut jonkun vuoden uskollinen Calidan Second-Skin-Effect Pantyille (jota olen useampaan otteeseen mainostanut). Nyt löysin kilpailijan: Simon Perelen Invisi’Bullesin Shortyt (kumpaakin merkkiä saa myös perinteisenä tai-mallina). Eivät näy ohuidenkaan housujen läpi. Väreinä musta, valkoinen ja mummopuuteri (ruma mutta käytännöllinen). Sloggilta löytyy vastaavat, mutta ne eivät mielestäni pysy mallissaan yhtä hyvin.

Jassu kertoi Ameriikan matkan löydöstään: Strap Concealersista. Itse vakuutin Jassun kommenttilootassa, että saa niitä ihan Suomestakin, en kyllä osannut varmuudella tarkempaa osoitetta antaa. Nyt osaan, Funky Ladysta saa (Stockaa en muistanut tsekata).

Naisen paras ystävä

Niin kuluneelta kuin tämä kuulostaakin: Naisen paras ystävä on joko putkimies tai pesukoneen korjaaja. Tässä tapauksessa kumpikin. Ja nyt unohdatte kaikki kaksimieliset vitsit. Tässä on tosi kyseessä.


Naisen pahin vihollinen ei suinkaan ole toinen nainen (jos olette tätä mieltä, niin kehoitan valitsemaan seuranne paremmin). Pahin on ehdottomasti ja kirkkaasti tässä:

Näitä on ihan joka paikassa, jopa lattialistojen välissä. Ne eivät lähde vaatteista ravistamalla, nyppimällä tai minkäänlaisella tarraharjalla. Ne vaan lisääntyvät. Ne lähtevät pesukoneessa, joskus. Mutta ennen kuin ehtivät pidemmälle, ne tukkivat putket ja poistoletkut (tjsp).

Köyhät eväät.

Muutama postaus sitten Jassu vinoili meidän aamu- ja iltapalavalikoimasta. Eikä syyttä.

Tänään ei mennyt paljon paremmin. Onnistuin ulkoistaan ruokailut lähes kahden viikon ajaksi, joten motivaatio ruuanlaittoon on vähentynyt entisestään. Mutta tämä on oikeasti hyvää. Ei vaadi kuin maustettua tonnikalaa (kai sillä joku nimikin on), salaattia, pippuria ja raejuustoa. Ja hyvää oliiviöljyä. Pirkka Parhaat -sarjan kreikkalaisessa oliiviöljyssä on mun mielestä erittäin hyvä hinta-laatusuhde. Huomatkaa kuinka olen panostanut hommaan: ei ole valmiiksi pilkottua salaattisekoitusta, vaan ihan itse revin salaatit sekaan.

Ja sitten toinen asia. Olen saanut sähköpostiini lukijapalautetta. Tarkkaan ottaen useita lukijapalautteita. Kiitos niistä. Palautteiden sävy on jokseenkin vaativa: lisää dagens-kuvia. Tämä on ihan oikeasti tosi dorkaa hommaa, kokeilkaa vaikka itse.

Mulla on muitakin kuin mustia ja harmaita vaatteita. Mies on luvannut viedä nuo varatuolit pois. Aikataulusta ei ollut mitään puhetta.

Rantamekkoja

Toivottavasti se ei ollut siinä. Kesä.


Muutama rantamekko (paitoja, mutta ei nyt saivarrella) tarttui terassikierroksen huumassa matkaan.

Ouin pitkä toppi, takaa pidempi kuin edestä.

Käytin sellaiseen. Ihan pokkana.

Filippa K:n pellavapaita.

Repeatin ohuen ohut paita.

Ei rannalle vaan hellepäivänä töihin.

Vaatii alaosan. Varsin duuniin.

Ne eivät ole samanvärisiä, vaikka niin luulettekin. Valmiiksi rypyssä ne ovat, kun piti tunkea pussia toisen sisään.

Rantakelejä pidellyt.

Ultrasunin lasten vedenkestävä aurinkosuoja (en ole varma saako tätä Suomesta, mutta jos saa, niin kannattaa kokeilla lapsille). 100% mineraalisuoja. Dermalogican vedenkestävää aurinkosuojaa on mun suosikki. Hinta hieman kirpaisee, mutta on riittoisampaa kuin moni muu merkki. Eikä tahmaa. Spraypullo ehdoton. Täsmäiskuna huulille, poskipäihin ja nenään Cliniquen puikkoa.

Aamupala. Sama kuin iltapala. Ei ole ruokakauppaan joutanut. Tänään illalla yritin, mutta se oli tyhjä arpa.

Ei se ei ole sangriaa, ihan niin deekiksellä emme ole. Se on jääteetä. Itse tehtyä. Hyvää, mutta melko työläs tehdä. Onko kukaan löytänyt valmista jääteetä, jossa ei olisi kamalasti sokeria?

Ja kyytipojaksi keksejä. Muuta ei kaapista löytynyt.

Vähän pidemmän kaavan mukaan

Karattiin työkavereiden kanssa vähän aikaisemmin töistä, tarkoituksena vain käydä terassilla syömässä. Kyllähän sen arvaa miten siinä kävi. Terassia piti muutaman kerran auringon perässä vaihtaakin. Ja siinä vaihtoruljanssissa piti tietty käydä muutamassa kaupassa, ihan vaan ilmastoinnin takia.


Nectarine – ehdoton klassikko. Klassista laatua työhön ja vapaa-aikaan. Täällä olen käynyt jo alle kakskymppisenä tyttönä äitini seurassa. Ja silloin ajattelin, että musta ei ikinä tule niin konservatiivista, että itse sieltä vaatteeni ostaisin. Ei mennyt kymmentäkään vuotta… Kaupungin paras henkilökunta.

Melkein vieressä laajentunut Urban A. Täältä Inkakin löytää itselleen. Muiden merkkien ohella myy Hunkydorya, jota muuten on Suomessa vähän hankalasti saatavissa. Maison Scotch valikoimaa myös kivasti. Kaiken muun hyvän lisäksi myy Essien kynsilakkoja.. Palvelua myös sujuvalla toisella kotimaisella.

Toinen klassikko – Lilly. Paljon tuttuja merkkejä, mutta tarjoaa mallistoissaan hieman laajemmalla skaalalla kuin kilpailijansa. Täältä olen ostanut useamman parin kenkiä. Erityisesti talvisin kattava Repeat mallisto.

Ei tullut halvaksi taas tämäkään ”ihan pikaisesti syömässä” reissu.

Onnea on…

..kesä, lämpö ja Helsingin Jäätelötehtaan jäätelö. Mattolaiturilla. Omalla veneellä. Ensin autolla veneelle, sitten veneellä Kaivariin. Teinin mielestä jäätelöreissusta tehtiin turhan monimutkainen, miksei olisi voitu mennä suoraan autolla? Eihän se nyt ole sama asia, haloo. Tiedän, erittäin epäekologista, mutta niin hauskaa. Jäi se Nykin reissu tekemättä, sillä säästetyillä sademetsillä voi muutaman turhan reissun veneilläkin, eikö vaan?

Fillarillakin pääsisi. Mutta mulla ei ole mitään havaintoa missä mun fillari on? Se on joko varastettu tai luvatta lainattu. Olen myös saattanut unohtaa sen jonnekin. Niinkin on käynyt, ihan selvin päin. Pitäisi ostaa uusi. Tai hyväkuntoinen käytetty? Anyone?

Ja sitten asiaan. Ajattelin tuupata teinin veneilijäkurssille. Onko kenelläkään tietoa, onko sinne alaikärajaa? Voin toki itse kysyä liitosta, mutta ajattelin kysyä ensin täältä. Tämä on tarkempi kuin google:).

Olin jo töissä asiaan kuuluvassa teemassa.