Rasvaletti

Hakasalmen huvilassa on parhaillaan Rasvaletti näyttely. Ihana aikamatka 1950-luvun Helsinkiin. Ehdottomasti käymisen arvoinen.

Itse kävin näyttelyssä äitini ja tätini kanssa ja voi sitä nostalgian määrää. He ovat syntyneet 40-luvun puolivälissä ja useimmat heidän Helsingin muistoistaan taitavat olla 60-luvulta, mutta en viitsinyt lähteä oikomaan asiaa. "Muistatko, hei katso, muistatko tämän". Ja toinenhan muisti. Mikä on ihan positiivista.

Meillä on ollut useampana vuonna työpaikan tyhyporukan järjestämä opastettu kierros Hakasalmen huvilan näyttelyihin. En tiedä onko Rasvalettiin suunnitteilla käyntiä, mutta itse olen buukannut jo uuden käynnin ystävieni kanssa. Näitä kuvia katsoo useammankin kerran.

Mun lempparikuva yllä, vähän eri aikakaudelta ja kuvakulmasta kuin oma bannerikuvani, mutta kyllä samaksi paikaksi tunnistaa. Näyttelyn kuvan on ottanut Bertel Okkola vuonna 1953, kuinka moni lukijoista tietää kuka on ottanut minun bannerikuvani?

Uusi matto ja perintötyyny

Löysin melkein vahingossa Stockalta uuden maton. Kyseessä on Linie Design Angel villamatto. Ei ihan se täyskymppi, mutta hinta oli sen verran huokea, että oli pakko ottaa kotiin sovitukseen. Maton loimet ovat puuvillaa ja on aika jämäkkä, paksumpi kuin moni muu Linie Designin villamatto. Pelkästään hyvä asia, matto ei mene rullalle ohi kulkiessa.

 

Hintaa matolla oli 98 euroa, tuossa isommassa 160x230 cm, koossa. Pienemmän, 140x200 cm, hinta on 79 euroa.  Ostin siis tuon isomman koon ja käytin kaksi 10 euron alennusseteliä eli hintaa matolle jäi 78 euroa. Ei paha hinta ja matto on oikeastaan aika kiva.

Matolla toinen meidän Zebra -tyynyistä. Toinen samasta kankaasta tehty tyyny on meillä jo kolmannessa polvessa kulkenut ja edelleen hyvässä kunnossa. Neljäs polvi haikailee sitä jo ennakkoperintönä. Pikkuveli saa kuulemma sitten jotain muuta. Pikkuveli ei perinnöistä perusta, hän haluaa vain, että kukaan ei kuole. Pieni:)

Läskileirihaaveita ja sitruunamarinoitua broilerisalaattia

Livilta alkoi tällä viikolla Jutan puolen vuoden superdieetin 3. kausi. En ole ohjelmaa kovin aktiivisesti katsonut, nyt ensimmäisen ja viime vuonna muutaman jakson, mutta niiden perusteella heräsi kysymys siitä, että eikö jotain jaksoista voisi tehdä "ei ihan niin syvissä vesissä uiville". Itse en ainakaan pysty eläytymään nähtyihin jaksoihin.

Minua kiinnostaisi nähdä millaisia tuloksia normaalipainoiset/lievemmin ylipainoiset voisivat saada puolessa vuodessa. Toki voisin ihan itte tehdä itselleni ihan ittekseni jotain, mutta. Niitä selityksiähän löytyy. Saamattomuus. Laiskuus. Kuneimukaehdi. You name it.

Ei siis ole mitenkään tarkoitus vähätellä tai muutenkaan solvata ohjelmaan osallistuneita, mutta olisi niin paljon kivempi katsoa mitä normaalipainoiselle, ei niin aktiivisesti treenaavalle kropalle saa aikaan puolessa vuodessa. Voisi saada ehkä potkun omaankin takalistoon. Ja voisin oikeasti kuvitella osallistuvani läskileirille, mikään ei motivoisi niin kuin nöyryytys koko kansan edessä :)


Ja aihetta sivuten, hyvä salaattivinkki, jonka kopioin Herkun demokeittiöstä.

Sitruunamarinoitu broilerisalaatti:

4 broilerinfileetä
yrttisuolaa
1 rkl öljyä
1 dl kanalientä

Marinadi
2 sitruunan mehu
1 hyvin pestyn sitruunan raastettu kuori
3 dl kanalientä
0,5 dl kylmäpuristettua rypsiöljyä
pippurirouhetta
runsaasti silputtuja tuoreita yrttejä esim. kirveliä, korianteria, rakuunaa

Salaatti
2-3 lehtisalaattilajiketta
auringonkukan versoja, herneen versoja
kirsikkatomaatteja

1. Valmista marinadi.
2. Ruskista linnunpalat kevyesti pannulla, mausta yrttisuolalla ja lisää kanaliemi. Nosta kansi päälle ja höyrytä rintafileitä n. 15 min kunnes ovat kypsiä.
3. Laita kypsät fileet marinadiin maustumaan pariksi tunniksi.
4. Kokoa lautasille salaattipedit ja nosta viipaloidut rintafileet päällimmäiseksi.
5. Käytä marinadia salaattikastikkeena. Tarjoile paahdettujen kokojyväkrutonkien kera.

Itse käytin salaattiin broilerin sisäfileitä, koska ovat pienempiä ja näin ollen helpompi paistaa ilman, että kuivuvat. Sisäfileet saa myös nätisti kokonaisina salaattipedille. Kanaliemenä käytin Puljongin valmista kanalientä. Valmiita liemiä tai liemikuutioita en muuten käytä lainkaan, niiden suolapitoisuus on niin kova, etteivät mun munuaiset kestä niitä. Olen monta vuotta suunnitellut tekeväni itse liemiä, mutta aina se on jäänyt. Ehkä joskus vielä innostun.

Kurpitsansiemenöljy

Meillä syödään joka päivä salaattia jossain muodossa, valmiita salaatinkastikkeita ei koskaan. (Lukuun ottamatta Wishbonen Creamy Caesar -kastiketta, joka vaan on paras lajissaan, enkä ole onnistunut maistamaan parempaa caesar -kastiketta itse tehtynäkään.)

 

Salaatinkastikkeen teen joskus itse, ranskalaisen version.  Yleensä olen niin laiska ja nälkäinen, että kastikkeeksi kelpaa pelkkä oliiviöljy tai balsamico. Tämän hetken suosikki on kurpitsansiemenöljy, joka on aivan taivaallisen hyvää ja kelpaa sellaisenaan lapsillekin. Maku on pehmeä ja pähkinäinen, ei lainkaan kitkerä. Tummanvihreä väri aiheutti kuopuksessa epäluuloa, mutta hyvin upposi ensimmäinen maistelukerran jälkeen. Tämä on siis loistava salaatinkastike laiskalle, ei vaadi seurakseen muuta.

 

Hyvän maun lisäksi öljy sisältää runsaasti omega-6-rasvahappoa. Öljy ei kestä kuumentamista. Tai kestää, mutta ei kannata, kuumentamista varten kannattaa hankkia huokeampaa öljyä. Suosittelen erittäin lämpimästi kokeilemaan!

Psst. Lisäsin uuden tagin "hyvä fiilis".

Kenen paita

"Kenen tää on?", lapsi kysyy osoittaen neulettani.
"Mun", vastaan.
"Hyvä läppä, kenen oikeasti?", lapsi jatkaa.
"Mun se on, kenen se pitäisi olla?"
"Mutta sun vaatteethan on aina mustia tai harmaita", hän jatkaa sinnikkäästi.
"Aha. No onko tuossa jotain vikaa?", kysyn jo epäluuloisena.
"Äiti, tuohan on mummovärinen."

Selvä, tunnustan mummoväriä. Tarina jatkuu vielä väitteellä siitä, että olen muka itse sanonut tuollaista puuterinbeigeä mummoväriksi. Ei pidä paikkansa. Mua on tulkittu väärin.

Neule on Repeatin. Kieltämättä hieman epäpukeva malli mun kropalle, mutta niin lämmin ja pehmeä.

Adipure Crazyquick

 

Ostin itselleni uudet jumppatossut, Adipuren Crazyquick. Uusien kenkien löytäminen oli taas yllättävän vaikeaa. Päädyin tuttuun ja turvalliseen Adidakseen. Mahdottoman hienot ja hyvät mun jalkaan. Ja olivat puoleen hintaan. Loistokaupat siis.

Ostin myös jumppatrikoot, mallia Röhnisch Shape. Ei siis tarvitse mennä edes salille: nämä vaan jalkaan, niin homma on hoidettu.

Herranjee, että on taas saleilla tunkua tammikuussa. Odottelen, että pahin ruuhka helpottaa, tuonne helmikuun alkuun asti. Tai vedän vaan Shapet jalkaa, siinähän sitä on jo kondista kerrakseen.

Kiiltävät hiukset

Lopetin hiusteni värjäämisen pari vuotta sitten. Alun perin ihan ajanpuutteen vuoksi: jouduin perumaan monta kampaajakäyntiä vain sen takia, etteivät ne sopineet aikatauluihin. Jos kampaajalle asti pääsin, niin koskaan ei muka ollut aikaa istua aloillaan niin pitkään, että värjäyksen olisi ehtinyt tehdä.

Muutenkin käyn kampaajalla tosi harvoin, kolmen neljän kuukauden välein. Kun ei muka ole sitä aikaa. Hiukseni ovat onneksi aika armolliset eivätkä kaipaa neljän-kuuden viikon välein leikkausta. Okei, kampaajani on ehkä eri mieltä, oltiin ennen joulua samoissa juhlissa ja kampaajan ilme oli näkemisen arvoinen.

Hiusten väriin: alkuun se vain jäi ja sitten tulin siihen tulokseen, ettei se värjäys nyt niin tarpeellista ole. Meneehän tämä näinkin ja laadukkailla hiustenpesuaineilla pystyy pelastamaan aika paljon. En siis käytä mitään muotoilutuotteita enkä ole koskaan föönannut itse hiuksiani. Paitsi kerran, lopputuloksena hiusten ympäri kietoutunut harja, jonka poistamiseen tarvittiin kampaajan apua. Ei ole mun juttu. Mun juttu on enemmänkin sellainen boheemi pese ja pidä ja yritä muistaa harjata aamuisin -tyyli.

Värjätyissä hiuksissa on se hyvä puoli, että hyvin värjätyt hiukset kiiltävät ihan eri tavalla kuin luonnollisen väriset hiukset. Olen kuitenkin havainnut, että omatkin hiukset kiiltelevät, ainakin oikeassa valossa, nykyään ihan kivasti. Tyhmempi (=minä) kuvittelee sen johtuvan uudesta hoitoaineesta, mutta totuus on jotain ihan muuta.

 

Siellä täällä päätä olevat hopeanharmaat hiukset kirkastavat ilmettä ihan kummasti :) 

Harmaani ovat ihan näkyviä eivätkä haittaa itseäni lainkaan. Päinvastoin, olen niin ylpeä harmaistani, tunnen kuinka minulle on tullut iän ja harmauden tuomaa viisautta. Optimaalista olisi, että tilanne pysyisi tällaisena eikä pää harmaantuisi kokonaan, ainakaan ihan lähivuosina. Onkohan tähän mitään ennustetta, kuinka nopeaa tämä prosessi on? Ei ole ketään keneltä kysyä, kaikki tuntemani naiset (ja miehetkin salaa) värjäävät hiuksiaan.

Mitä mutsi duunaa?

Kaivalee yläkaappeja tietenkin, jäbälle pitää löytää talvivaatetta päälle.

Talvivaatteiden lisäksi kaapista löytyi collegepaitoja ja -housuja. Luksu on taas välikoossa: 152 cm on suurimmilta osin liian naftia, 164 cm taas toisilla merkeillä liian isoja, varsinkin leveyssuuntaan.

Yllä: Hollister dudes S / Peak women XS / A&F boys L / A&F boys L / Cube Co 158/164 cm

Kuten olen usein maininnut, niin pojalla on aika paljon Cube Co:n vaatteita, varsinkin collegevaatteet ovat mielestäni erittäin hyviä hintaansa nähden. Useissa Cuben vaatteissa on tuplakoko 158/164 cm, joka on vielä aika reilu, pykälää pienempi koko taas liian pieni. Toisaalta plussaa siitä, että osa vaatteissa menee pienemmällä välityksellä 152 - 158 - 164 cm, jossa 158 cm siis vallan passeli.

Kuvissa olevan punaisen Cuben collegepaidan ostin viime viikolla alesta, hintaa paidalle jäi yhdeksän euroa. Paita (158/164 cm) on kooltaan identtinen Hollisterin S -koon collegepaidan kanssa. Kumpikin reiluja mutta eivät mitään puolijoukkuetelttoja.

Ja housut ovat oma lukunsa: kun lahkeessa on sopivasti mittaa niin vyötäröllä pyörii niin, että tuulee sisään. Tein omasta mielestäni aivan nerokkaan oivalluksen, ostin pojalle Peakilta naisten malliston XS -kokoiset verkkarit. Pituus on sama mutta malli kapeampi kuin poikien malliston koko 164 cm. En luonnollisesti maininnut asiasta pojalle mitään, kaappiinhan ne jäisivät, jos totuus paljastuisi.

Buff

Buff ei ole uusi juttu mutta itse törmäsin tähän vasta kolme talvea sitten. Ihmettelin rinneravintoloissa kypärien alta ilmestyvää kapinetta ja otin googlen avukseni. Buffia on eri materiaaleista ja se suojaa niin tuulelta, kylmältä kuin auringoltakin. Meiltä löytyy pari merinovillaista ja pari windstopperia. Alun perin hankittiin rinnekäyttöön, mutta toimii mainiosti myös luistelukypärän alla ja pojilla pihapeleissä maskin alla sekä talvella lenkkeillessä tai ihan muuten vaan ulkoillessa. Luksu käyttää tätä myös kaulurina kaulaliinana talvisin ulkotreenissä.

Suomeksi sanottuna kyseessä on kauluri, putkihuivi tai kypärälakki. Melko hyvin brändätty versio perinteisestä isoäidin kutomasta perinneasusteesta.

Lapsille talvikengät alesta

 

 Isommalle lapselle Clarksit, pienemmälle Eccot.

 

Tänä talvena kumpikin on pärjännyt lenkkareilla / tennareilla. Olin vasta joulun jälkeen talvikenkäostoksilla, tuli melkein puolet halvemmaksi.

 

Ehkä jo loppuviikosta talvikengissä.

511 ja uusi sana

 

Verkkari-chino-ville kasvaa edelleen, housujen lahkeet ovat taas caprimittaisia. Verkkari-chino-ville käyttää myös farkkuja, kunhan niissä on hyvä liikkua. Dieselillä on hyviä farkkuja mutta hinnat toista sataa. Leviksen farkut ovat puolet halvempia mutta ihan yhtä mukavia päällä. Leviksissä on myös se hyvä puoli, että noissa isommissa kokoluokissakin on säädettävä vyötärö, aika moni merkkihän ei tee säädettävää vyötäröä koosta 152 cm ylöspäin. Jalassa 511 - slim fit. Slim ja slim, suhteellinen käsite. Ostettiin myös toinen malli, 510 - skinny ja ne ovat oikeasti slimmit, kuitenkin ihan yhtä mukavat.

Opin Levi's -shopin myyjältä myös uuden termin: husky. Se tarkoittaa vähän reilumpaa mitoitusta, etenkin vyötäröllä. Otin termin heti käyttöön, olen husky, en suinkaan keskivartalolihava.

Vitamiinikuuri ja LuxeOil

Joululoman tiivis ulkoilu on kuivattanut kasvojen ihoa ja siihen paras lääke on Filorgan c-vitamiinikuuri. Olen tätä joka talvi hehkuttanut, ehdottomasti paras ensiapu iholle.

Kehuin aiemmin Armanin silmämeikinpoistoainetta. Onneksi ääneen ja joulupukki ymmärsi tuoda joululahjaksi Armanin Silky Cleansing Foam -puhdistusvaahdon. Tuote tuoksuu hyvälle ja vaahtoaa iholla juuri sopivasti. Tehokkaaltakin vaikuttaa, en kylläkään ole lomalla käyttänyt meikkiä, joten todellista tehoa en osaa vielä sanoa.  

 

Ostin syksyllä Wellan SP LuxeOil -sarjan hiusnaamion. Tuoksu oli niin hyvä, että ostin myös sarjan shampoon. Harmi, että sarjassa ei ole hoitoainetta, koska tuoksun haluaisi säilyvän hiuksissa. Itse shampoo on hyvää ja hiusnaamio taas yksi parhaista joita olen kokeillut.


************

Nyt mulla on viimeisille lomapäiville "pieni" urakka tiedossa. Äitini ja tätini antoivat skannattavaksi ja järjesteltäväksi ainakin tuhat valokuvaa. Lupasin siis siirtää heidän vanhoilta puhelimiltaan kuvat Skydriveen. En arvannut, että puhelimia olisi yhteensä seitsemän ja kolme muistitikkua kaupan päälle.

Miten teillä, joko lomat on vietetty ja päät täynnä katteettomia lupauksia?