Liikkuuko ne?

Lasten liikunta, tai sen puute, on ollut kovasti tapetilla viime aikoina. Viimeisempänä HS eilen.  

Suositusten mukaan lasten pitäisi liikkua 1½ - 2 tuntia päivässä. Sehän tulee helposti leikki-ikäisellä jo hoitopäivän aikana. Koulu-ikäisillä saattaa tehdä tiukkaa, jos liikuntaharrastuksia ei ole eikä lapsi ole taipuvainen leikkimään liikkuen. Liikunnaksi lasketaan myös liikunnalliset konsolipelit. Ja miksei laskettaisi, kyllä niissä hiki tulee (ei sillä, että kilpailuhenkinen olisin).

Jostain tutkimuksesta* luin, että viimeisen 20 vuoden aikana arkiliikunta on laskenut merkittävästi,  samaan aikaan liikuntaharrastusten määrä on kasvanut**.

*luotettava tieteellinen lähde **en muista kuinka merkittävästi

Meillä kumpikin lapsi harrastaa liikuntaa. Isompaa on ohjattu liikunnan pariin pienestä pitäen ja lajeja on kokeiltu laidasta laitaan, jotta löytyisi ne mieleiset. Liikkuu nykyään jopa enemmän kuin pienempänä, omasta halustaan. Teini-ikäisillä se ei käsittääkseni ole itsestään selvyys, ehkä terveyskasvatuksesta on ollut jotain apua.

Nuorempaa ei ole paljon tarvittu ohjata, kaikki käy. Ainakin jos siinä on pallo. Tai maila ja pallo. Suksetkin käy.  Ja luistimet. Okei, kaikki käy.  Koko ajan. Aina. Rasittavuuteen asti. ”Ongelmana” on enemmänkin levon kuin liikunnan puute. Lapsi itse ei koe liikuntaa ongelmana, eikä ainakaan toistaiseksi oireile väsymystään, mutta itseä tahti hirvittää. Laskin hänen liikunnan määräkseen 35 tuntia viikossa (varovaisesti alakanttiin), saman verran kun keskivertotyöläinen viettää viikossa töissä. Mulla tulee ylikuntoa pelkästä ajatuksestakin.

UKK-instituutti ja Nuori Suomi ovat julkaisseet artikkeleja lasten ja nuorten liikunnasta. Kannattaa lukea, jos aihe yhtään kiinnostaa (ja toivottavasti kiinnostaa). Kouluikäisten suositukset täällä ja leikki-ikäisten täällä.

Kääntyy itseään vastaan.

Haavisto hype.

Ekalla kierroksella se oli vielä positiivista.

Nyt alkaa tuntumaan, että ne

fanaattisimmat ja äänekkäimmät

(siis ne vähemmän fiksut)

kaivavat omaa kuoppaansa.

Tai Pekan kuoppaa.

Sääli.

Mä en ole vihreä. Enkä ruiskukansininen.

Olen harmaa - valkoinen.

Ja vähän pihalla.

Villaa alle ja päälle

Uusi aluspaita villaa.

Tai uusi ja uusi, viime vuonna ostettu, tänä vuonna kaapista löydetty.

Siis uusi.

Useita vuosia palvelleet pipo ja kaulaliina.

Ei ne tupsut oikein ole mun juttu. Sittenkään.

Jännät paikat

Meillä on tänään vaalivalvojaiset. Jännittävää.

Tarkoituksena oli tarjota vieraille Herkun yrttimarinoitua paahtopaistia lisukkeineen, mutta paahtopaisti oli loppu. Ei kun itse tekemään (kyllä minä, ihan itte). Vielä jännittävämpää.

Pelottava

Oikeaoppisesti sanomalehteen käärittynä.

Ohje pastanjauhajilta.

Jännittävää iltaa!

Kannatti odottaa

Olen katsellut sillä silmällä tätä Blauerin klassikkoparkaa. Reilu 350 euroa ei-untuvaisesta ei-kovin-teknisestä takista on kuitenkin liikaa.

Jäin  odottamaan, jos sen saisi halvemmalta. Saihan sen. Hintaa jäi 100 euroa. Kotiinkuljetettuna. Täältä.

Kommentointi explorerilla

Onko teillä muilla ollut kommentoinnin kanssa ongelmia? Itse en saa explorerilla kommenttilaatikkoa lainkaan auki blogeissa, joissa kommentointi on upotettu (en siis omaanikaan). Kommentointi ponnahdusikkunalliseen onnistuu.

Onko kukaan muu huomannut samaa?

Paras lajissaan

On tämä Steltonin skraba. Varsi on sopivan pituinen ja siitä saa hyvän otteen. Plussaa ulkonäöstä.

Aina viisas tyttäreni osti minulle joululahjaksi puhelintelineen.

Ei neuloja

Kävin no needle mesoterapiahoidossa. Hoito lupaa nuorentaa ihoa, kiinteyttää kudosta, tasoittaa arpia, uudistaa ihoa ja muuta käsittämätöntä jargonia. Miksi sinne menin on pitkä tarina, mutta meninpähän kuitenkin. Ihan huuhaata, senhän kaikki tietää. Tulin pois ja totesin, ettei ihan huuhaata. Ihmeitä ei tapahtunut, mutta silminnähtäviä muutoksia kuitenkin. Ja ennen kaikkea iho tuntuu kimmoisammalta. Mulla on ikään nähden vähän pintaryppyjä, mutta syviä juonteita sitäkin enemmän. Niihin ei auttaisi kuin restylane pistokset, mutta ihon kimmoisuuteen auttoi kyllä tuo neulatonkin versio. Vaikutus ei ole kovin pitkä ja hoitoja suositellaankin tehtäväksi sarjana.

Hoito ei sattunut, hieman nipisteli, mutta kivalla tavalla. Mitään ruhjeita ja mustelmia ei tullut, on siis lounastuntihoito. Menisinkö uudestaan? Kyllä, jos tietäisin, että ehtisin ottaa ne sarjana. Tai sitten ennen jotain erityisen tärkeää tilaisuutta. Ja voisin kuvitella, että sopisi paremmin juurikin pintaryppyiselle iholle.

Aiheesta löytyy googlettamalla paljonkin tietoa, valitettavasti puolueetonta tietoa ei lainkaan. Eli tässä mennään vähän mutulla, enkä sen tähden lähde tässä mitään faktoja esittämään. Mun kokemus oli kuitenkin enemmän positiivinen kuin negatiivinen.

Kosmetologi (tai mikä nyt titteliltään olikin) sanoi, että ihoni on ikäisekseen hyvässä kunnossa. Se on ihan totta, olen huomannut sen itsekin. Luulen, että tämän hetkiseen kuntoon vaikuttaa se Filorgan c-vitamiinikuuri, jota olen käyttänyt nyt parisen viikkoa. Filorgaa saa muuten apteekeistakin, huomasin tänään Beroccaa ostaessani. Berocca taas kuuluu mun vakioravintoon talvisin, olen huomannut, että se oikeasti auttaa väsymykseen.

Ja vielä aiheeseen, ostin elämäni ensimmäiset Imedeen –valmisteet. Time Perfection. Menee taas sille voi morjens –osastolle, mutta ainahan kannattaa kokeilla. Eikä voi ainakaan yrityksen puutteesta moittia.

Yksikään lääkeyhtiö ei ole sponsoroinut tätä postausta, vaikka syytä kyllä olisi.

Raitapaita

Olipa kiva tulla kotiin, kun on niin fantsu ilma.

Ja muutenkin piristäviä uutisia taas. Uskalla enää lehtiä lukea.

Helsingin poliisilaitos oli muistanut mua 85 euron pikavoitolla.

Ja tiedättekö, ei harmittanut yhtään. Olin suorastaan helpottunut. 

Jopa iloinen.

Ihan oikein mulle.

Vielä onnellisempi olisin, jos fyrkat olisi korvamerkitty poliiseille.

Rike tapahtui viime viikon tiistaina.

Ajoin vähän ennen kuutta Itäväylältä Viikin suoran

 kautta Koskelantielle,

 mistä peltipoliisi mut bongasi.

(Paikalliset ymmärtävät pointtini ja muutkin pystyvät varmasti päättelemään sen.)

Selvinpäin tietty. Mutta ylinopeutta kuitenkin.

Masentaa. Oikeasti masentaa. Eikö ihmisten pahuudella ole mitään rajaa.

Housuja (ja pari paitaa)

Alexandalexan alesta housuja.

Scotch Shrunkin beiget chinot, Benchin farkut ja Timben verkkarit.

Benchin housuissa on joustava vyötärö.

Scotch Shrunkin tummansininen paita on jo aikaisemmin ostettu

ja todella paljon pidetty. Kaveriksi saman merkin harmaa ja

TH:n sininen paita.

Mä olen ihan amatööri mitä nettikauppoihin tulee, mutta

Alexandalexa on pettämätön.

Hyvä valikoima myös isompien poikien vaatteita ja

ilmainen toimitus on joka kerran kestänyt tasan kolme päivää.

Saattoi tulla jotain muutakin, mutta kuvaaja hyytyi.

Hairahdus

Olen ollut cashmereostolakossa,

tämä on ainoa hairahdus koko talvena.

Se on ruskea. Ei ihan puhdas, mutta ruskea kuitenkin.

Sävyllä on joku hieno nimikin,

en vaan muista mikä.

Olisin halunnut harmaan, mutta sellaista ei ollut.

Malli on kuitenkin kiva, vähän kietaisumallinen,

vähän slimmi, vähän rento ja

tosi nasta päällä.

Talvi-ihon pelastaja

Kävin otamassa uuden satsin viime talven löydöstäni, Filorgan C-vitamiinikuurista.

Toimii mun i k ä ä n t y v ä ä n, ei muuten ongelmalliseen ihoon. Jos iho on luonnostaan rutikuiva, niin en tiedä miten tämäkään auttaa, mutta normi-sekaiholle erittäin potentiaalinen setti.

Ja Meso-Mask naamio on erittäin hyvä hinta-laatusuhteeltaan.

Jemmoja

Sen lisäksi, että jemmailen tavaroita kaappeihin, jemmailen niitä muuallekin. Pesulat ovat hyvä jemma. Multa on useampi kadoksissa oleva takki löytynyt pienen etsimisen jälkeen pesulasta.

Alkuviikosta kaivoin kiivaasti kaappeja etsien monen vuoden takaisia luottotalvihousujani. Ei löytynyt mistään. Niiden oli pakko olla pesulassa. Kiivaan puhelinrumban jälkeen oikea pesulakin löytyi (pitäisi käyttää yhtä ja samaa pesulaa, olisi paljon helpompi jäljittää). Kyseisestä pesulasta oli yritetty soittaa minulle, mutta puhelinnumeroni oli vaihtunut. Niin, olin vienyt ne pesetettäväksi keväällä 2010. Jännä, kuinkahan kauan olisivat niitä siellä säilöneet?

Itse housuista, näissä jos missä on saanut täyttä vastinetta rahoilleen. Ostin nämä Hilfigerin villakangashousut palattuani töihin Luksun jälkeen lokakuussa 2005. Olen käyttänyt näitä talviaikaan viikoittain siitä lähtien (pois lukien viime talvi:), eivätkä ole menneet miksikään. Housujen pinta on aivan yhtä priima kuin ostettaessa eikä kangas ole kulunut edes takapuolesta. Olen pesettänyt housut joka kauden päätteeksi, muuten vain tuulettanut. Näihin ei edes lika tartu lahkeisiin. Malli on klassinen suoralahkeinen: tarpeeksi pitkät lahkeet, tarpeeksi kapea lantio ja tarpeeksi tilaa vatsan kohdalla. Siis täydelliset mulle.

Tällä hetkellä yhdet saappaat ovat hukassa. Villi veikkaukseni on, että ne löytyvät Erottajan suutarista. Jäin vain miettimään, kuinkahan paljon mulla on ympäri stadin pesuloita vaatteita, joita en ymmärrä edes kaivata.

Ja niin taas meni

Taas yksi vuosi ihmisen elämässä. Tiksu oli vastannut kysymyksiin, minä perässä.

1. Mitä sellaista teit viimeksi kuluneen vuoden aikana, mitä et ole koskaan ennen tehnyt?
Riisipuuroa jouluna. Kaulurin (edelleen päättelemättä, en muista mihin sen laitoin). Olen erittäin ylpeä itsestäni. Ehkä mainitsemisen arvoinen on myös syksyn triathlonkisa.

2. Oletko kyennyt pitämään itsellesi viime uutena vuotena tekemäsi lupaukset?
Mä mitään lupauksia koskaan ole tehnyt.

3. Tuliko elämääsi uusia ihmisiä viimeksi kuluneen vuoden aikana?
Ei. Tai lähipiiriin syntyi muutama vauva, heistä ainakin yksi tulee olemaan tärkeä osa elämääni.

4. Menetitkö ketään läheistäsi?
En.

5. Missä maissa vierailit?
Euroopassa. En pitänyt reissuista lukua. Eksoottisin Makedonia (ihan heti ei ole kiire takaisin).

6. Mitä sellaista toivoisit itsellesi, mitä et viimeksi kuluneen vuoden aikana saanut?
Lepoa ja rauhaa.

7. Mikä päivämäärä kuluneelta vuodelta tulee aina muistuttamaan sinua tästä nimenomaisesta kaudesta?
Meinasin vastata ettei mikään. Mutta kyllähän tänä vuonna on ollut merkittäviä päivämääriä. Elokuussa kuopus aloitti koulun, samassa kuussa vietettiin esikoisen rippijuhlia ja itse täytin lokakuussa tasavuosia.

8. Mikä oli suurin saavutuksesi kuluneen vuoden aikana?
Kyllä se taitaa kohdassa 1 mainittu kilpailu olla.

9. Mikä oli suurin pettymyksesi?
Isompia pettymyksiä ei ollut. Eikä edes pienempiä, olen niin flegu etten edes pety.

10. Sairastitko tai loukkaannuitko?
En. En ainakaan muista.

11. Mikä oli paras ostoksesi?
Mulla muuta olekaan kuin parhaita ostoksia.

12. Kenen käytös pöyristytti sinua eniten?
Vaikka politiikka onkin täällä tabu, niin kyllä ne persujen touhut jaksaa pöyristyttää. Sori nyt vaan.

13. Mihin käytit suurimman osan rahoistasi?
Ihan normielämiseen. Mihin ihmisen rahat nyt menee: asumiseen, ruokaan, autoon, harrastuksiin.

14. Mistä ihan todella, todella innostuit?
Todella, todella innostuin määrätietoisesta treenaamisesta. Huomatkaa mennyt aikamuoto.

15. Mikä laulu tulee aina muistuttamaan sinua kuluneesta kaudesta?
Koskettavin on ehdottomasti Faija.

16. Viime kauteen verrattuna, oletko:
i. onnellisempi vai onnettomampi: Ihan yhtä onnellinen.
ii. laihempi vai lihavampi: Ihan ..tanan lihava.
iii. Rikkaampi vai köyhempi: Palkankorotusten verran rikkaampi.

17. Mitä toivoisit tehneesi enemmän?
En mitään. Aika äärirajoilla olen mennyt, enempää en pysty.

18. Mitä toivoisit tehneesi vähemmän?
Kyllä se menee sen suklaan syönnin puolelle. Ajattelin alkaa totaalikieltäytyjäksi.

19. Miten vietit joulua? Entä juhannusta?
Joulua perheen ja lähimpien ystävien kesken. Juhannusta sukulaisten ja laajemman ystäväpiirin kanssa.

20. Rakastuitko kauden aikana?
No hitto, en. (miehen kannalta varmaan ihan hyvä asia;)

21. Mikä oli lempitelkkariohjelmasi?
Kympin uutiset. Lasten kanssa katsoin Putousta, Harjakainen on ihan paras.

22. Vihaatko mitään tai ketään jota et vihannut tähän aikaan viime vuonna?
Olen liian vanha vihaamaan ketään.

23. Mikä oli paras lukemasi kirja?
Luin useammankin hyvän dekkarin. Just nyt en muista yhdenkään nimeä.

24. Mikä oli suurin musiikillinen löytösi?
Kuuntelen sitä mitä lapsetkin kuuntelee.  7-vuotiaan soittolistalta ei suuria musiikillisia löytöjä tee;)

25. Mitä halusit ja sait?
Tulihan sitä kaikkea haluttua ja jotakin saatuakin.

26. Mitä halusit, mutta et saanut?
Sitä lepoa ja rauhaa.

27. Mikä oli vuoden paras elokuva?
Ainoa leffa jonka näin oli Tintti. Ei huono sekään.

28. Mitä teit syntymäpäivänäsi, ja paljonko täytit?
Juhlin, useampaan otteeseen. Nelkyt on uus kolkyt.

29. Mikä yksittäinen asia olisi tehnyt vuodestasi selkeästi paremman ja onnellisemman?
Ei mikään. Vuosi oli ihan riittävän hyvä ja onnellinen.

30. Mikä piti sinut järjissäsi?
Mistä joku on saanut päähänsä, että mua pitäisi pitää järjissäni? Kyllä mä pysyn ihan itsekin, aikuinen ihminen.

31. Ketä julkkista himoitsit eniten?
No jopas, mistähän laatujulkaisusta nämä kysymykset on kopioitu?

32. Mikä poliittinen tilanne tai tapahtuma liikautti sinua eniten?
Kyllä ne eduskuntavaalit aika sanattomaksi veti. Ja vetää edelleen.

33. Ketä kaipasit?
Just. Voiko tähän vastata, etten ketään? Vai pitääkö nyt keksiä joku henkiolento, jota kovasti kaipaan?

34. Kuka oli paras tapaamasi ihminen?
Ei kai kukaan arvota ihmisiä, sä olet paras, sä olet toiseksi paras, sä olet nobody.

35. Mikä tai kuka yllätti sinut viime vuonna?
Lapset. Ne jaksaa aina yllättää. Pääosin positiivisesti.

36. Mitkä viisi asiaa asetat tavoitteiksesi ensi vuodelle? Nämä eivät ole uudenvuodenlupauksia, vaan henkilökohtaisia tavoitteita.
1. En syö suklaata.
2. En syö suklaata.
3. En syö suklaata.
4. En syö suklaata.

5. Jos kuitenkin syön suklaata, niin en ihan joka päivä. En ainakaan koko levyä kerrallaan. Ainakaan  250 g:n levyä kerralla.

Oikein hyvää vuotta 2012 kaikille!