Jotain punaista.

Se olisi sitten joulukuu. Pääsi taas yllättämään. Kuten joka vuosi.       

Meidän koti on joulunakin (musta-)valkoinen. Vaikka joulunpunainen olisi (yllätäen) oikein trendikäs.

Jotain punaista kuitenkin löytyy: siitä yllärilaatikosta löytynyt tyynynpäällinen.

Nukanpoistajaa ja silitystä vailla.

Eva Sololta löytyi vihdoin ja viimein irtopäällinen vesipulloon. Ostin punaisen.

Carafe Cover

Melko kylmä.

Ensimmäistä kertaa kuulin poikani suusta, että varpaita paleltaa. Joten käänsin kelkkani, ostin sittenkin Luksulle UGGit.

Hyvin kelpasi. Siihen asti, kunnes isosisko antoi tuomionsa. Teinin kanssa käytiin sitten neuvottelu siitä, mitä päästää suustaan. Jollei halua viettää yötään pakkasessa.

Apua, Molo MMP.

Auttakaa hyvät ystävät ja kertokaa mistä mä löydän alla olevan Molon villasetin koossa 140 cm?

Luksu kiittää:)

Kuva luckylittleme.

Järjestys se olla pitää.

Meidän suhteellisen siistin kämpän salaisuus on se, että kaikille tavaroille on oma paikkansa. Jos ei mahdu säilyttämään, niin saapi pysyä poissa.

Tämä pätee myös lasten tavaroihin. Tätä helpottaa meillä se, että mitä isompia lapsia, sitä pienempiä leluja. Ei enää leikkikeittiöitä (se vaaleanpunainen Baby Born kammotus on ollut poissa jo seitsemän vuotta), parkkitaloja tai muitakaan isoja hässäköitä. Inkalla ei enää leluja ole lainkaan, kirjoja sitäkin enemmän. Luksun ainoat tilaa vievät lelut ovat autorata (säilytetään laatikossaan sängyn alla) ja Stigan lätkäpeli (sen saman sängyn alla).

Vastaavasti urheiluvälineitä onkin sitten kolmen vaatekaapillisen verran.

Etsivä löytää

Kaivoin yläkaapeista talvipeitot käyttöön. Meillä on siis tosi ekologisesti eripaksuiset untuvapeitot kesä- ja talvikäyttöön. Löysin mitä etsinkin. Ja löysin vähän muutakin.

Kaksi boksia täynnä mun villavaatteita. Nämä siis viime talvisia, jotka olin unohtanut (jepjep, halunnut unohtaa, jotta voi ostaa uusia). Seassa muutama talvinen tyynynpäällinenkin.

Joulu on joka päivä.

Pannunalunen

Löysin lasinostoretkeltäni vihdoin jotain, mitä olen jo pitkään (oikeasti pitkään, vuosia) etsinyt. Pannunaluset Eva Sololta. Aikaisemmin käytössä oli Alessin metalliset, joista en koskaan oikein tykännyt. Ihan kivat, mutta hieman epäkäytännölliset. Solot ovat silikonia.



Näitä saisi myös valkoisena ja oranssina. Oranssi olisi ihan hauska, meillä on oranssi kahvipurkkikin, mutta kattauksen kannalta epäkäytännöllinen.

Glögiä ja laseja

Ostin muutaman uuden Hotcool lasin. Ensimmäinen setti tuli jo lanseerausvuonna, mutta ne ovat omaan makuuni liian pieniä. Ostin siis isompia. Tämän koon nimi on lattelasi (40 cl), pienempi on teelasi (34 cl). Ja sitten olisi tarjolla se vielä pienempi (27 cl), joka on jo naurettavan pieni. Meillä nämä tunnetaan nimenomaan glögilaseina, muuta niistä ei juurikaan juoda. Ehkä siksi, että meillä ei kukaan juo sen enempää teetä kuin latteakaan. Testissä myös Stockan uusittu glögitiiviste.

Ei mennyt ihan putkeen.

Nämä ovat odottaneet asennusta jo hetken (approx ½ vuotta). Yksi ilta päätin, että nyt on se hetki.

Ei mennyt ihan putkeen. Ekaa holea runnoin Dewalt huutaen varmaan viisi minuuttia putkeen (sori naapurit), kunnes luovutin. En erityisesti diggaa luovuttamisesta, missään olosuhteissa. Fiksumpi olisi tajunnut minuutin jälkeen ettei onnistu. Siellä oli joku teräshässäkkä takana. Hienon kolon sain kuitenkin seinää koristamaan. Saattaa mennä joku tovi, ennen kuin ehdin tuon paklaamaan. Siihenhän menisi aikaa ainakin 10 minuuttia.

Vaihdoin vähän paikkaa ja johan lähti. Loppu oli helppoa kuin heinänteko (olettaen, että heinänteko on helppoa).

Ei mennyt ihan putkeen sekään. Toinen on väärinpäin. Voin ihan itte päättää kumpi.Katotaan, koska ehdin asian korjaamaan. Siihenhän menisi aikaa noin kaksi minuuttia.

Pikaisia mielipiteitä, kiitos.

Työkaverini meni naimisiin viikonloppuna. Meillä on duunissa tapana muistaa toisiamme tärkeinä päivinä lahjakortin muodossa. Kerätään siis kolehtia ja hommataan lahjakortti. Mä olen perinteisesti luistanut tästä kerääjän roolista, värvännyt vaan muita keräämään, osallistunut tietenkin itse keräykseen.


Tällä kertaa nakki napsahti mulle, muut olivat unohtaneet. Unohdus oli puhdas vahinko, lahjansaaja on mitä pidetyin persoona, eli kyse ei ole mistään henkilökohtaisesta. Asia oli vaan työkiireiden takia jäänyt. Keräsin kolehdin ja kävin tänään hakemassa lahjakortin…

…mutta kyllä tämä kovin ankealta näyttää. Ei mun luonteella anneta pelkkää korttia ja kukkaa, tämähän on tosi kökön näköinen.

Stailasin siis lahjan kaapista löytyvillä aineksilla.

Tykötarpeet ovat ihan uusia, en kierrätä mummovainaalta saamaani roinaa toisten riesaksi. On liian jouluinen, siis häälahjaksi?  Lahjakorttejakaan ei ollut kuin jouluaiheisia. Nyt saa sanoa ihan rehellisen mielipiteen, aikaa on kymmenen tuntia;)

Karvahattu

Aloitin Inkan talvivarustelun hatusta. Tuomio oli tyly. Ei se mitään, kyllä mulle kelpaa. Jos mahtuisi. Mulla ei ole iso pää (eipä), vaan paksu tukka. Eli Luksulla on uusi karvahattu.

Sori ruma kuva, malli oli kovin hankala, ei ollut aikaa säätää valotusta tai zuumata muutenkaan.

Inka on edelleen ilman untuvatakkia. Peak tai CG ovat poissa laskuista. Olin ajatellut ostaa hänelle M-koon mutta se on hänelle aivan liian iso. S-koko taas ei tule mahtumaan kuin tämän talven, ellei tyttö jää poikkeuksellisen lyhytkasvuiseksi (siis ottaen huomioon suvun keskipituuden). Eli joku halvempi pitäisi nyt löytää. Mutta mikä ja mistä?

Yksi potentiaalinen on Didriksons Parka, mutta tämä ei ole untuvaa vaan jotain untuvan tuntuista vanua. Siis mitä? Tätä saa myös mustana.

Expedition Parka

Toinen samalta merkiltä, mutta tämä on ainoa väri.

Courtney Parka

Onko kokemuksia Didriksonsin "untuvantuntuisista" parkatakeista? Tai ideoita muilta merkeiltä?

Pikku-Nina

Sain Katrilta haasteen.


Tähän piti laittaa lapsuuskuva. Mulla ei ole yhtään sellaista itsestäni. Sopiiko, että laitan pikku-Inkan kuvan (ollaan ihan samannäköisiä, ainoastaan silmienväristä erottaa).

1. Mitä vastasit pienenä kysymykseen "Mikä sinusta tulee isona"?


- En muista. Eikä muista äitinikään (soitin ja kysyin). Olen ollut hetkessä eläjä jo lapsena, ei paljon tulevaisuudensuunnitelmat mieltä vaivanneet.

2. Mitkä olivat sarjakuvien/piirrettyjen lemppareitasi?


- En ole koskaan oikein lukenut sarjakuvia. Aku Ankka tuli kyllä lapsena. Vastaan siis Aku. Enkä katsellut piirrettyjäkään. Lindgrenin tuotanto upposi hyvin.


3. Lempileikkejäsi?


- Tykkäsin legoista (ja tykkään vieläkin). Vaikka olin lapsena aika rämäpää, niin kyllä leikit olivat kuitenkin ihan perinteisiä tyttöjen leikkejä barbeineen kaikkineen.


4. Mistä urheilusta pidit/harrastit?


- Kuulun kategoriaan kaikkea on tullut kokeiltua paitsi kansantanhuja ja … you know. Ensimmäinen harrastus taisi olla skimbaus. Äiti iski sukset jalkaan ja työnsi mäkeä alas. Ikää oli kaksi vuotta. Eikä silloin oltu mistään kypäristä kuultukaan (mikä taas selittää monta asiaa). Olen kuitenkin enemmän joukkueurheilija, en yksinäinen puurtaja.


5. Ensimmäinen musiikki-idolisi ?


Nik Kershaw ja Duran Duran. Ja sitten oli joku kolmaskin, jota en nyt saa päähäni.


6. Parhaat synttärisi ja miksi?


Mulla on tainnut olla kurja lapsuus, kun en muista mitään erityistä.


7. Paras joululahjasi/ muu lahja, jonka olet saanut?


- En muista tätäkään. Sain yleensä toivomani lahjat, eikä mikään erityinen ole jäänyt mieleeni. Äitini mukaan toiveitani oli helppo toteuttaa, kun en koskaan halunnut kuuta taivaalta. Olin jo lapsena minimalisti.


8. Mitä olisit halunnut elämässäsi tehdä, jota et vielä ole tehnyt?


- Tätäkin mietin pitkään, sellainen asia varmasti on, mutta en tähän hätään keksi mitään. Päinvastoin, ihan kaikkea ei olisi tarvinnut tehdä (ainakaan äidin mielestä).

Haaste

Sain Lauralta haasteen.


Kysymykset ovat kieltämättä haastavia mutta tässä viritelmäni:

1. Miksi loit blogisi?

En tiedä. Hetken mielijohteesta ja kälyni ”painostuksesta”. Tästä ei tullut yhtään sellaista kuin kälyni oli suunnitellut, mutta mitäs läksi.

2. Minkälaisia blogeja seuraat?

Mulla on kymmenisen blogia joita seuraan aktiivisesti, muitakin aina kun aikaa riittää. Blogeja yhdistää se, että ne ovat kaikki perheellisten naisten kirjoittamia. Varsinaisia muoti- ja sisustusblogeja en seuraa, ihan aikataulupoliittisista syistä.

3. Lempimeikkimerkki?

Tää on niin tätä. En tiedä. Laura auta, mikä mun lempimeikkimerkki on? Lancomea, HR:ää ja Dioria ainakin löytyy.

4.Lempivaatemerkki?

Riippuu vuodenajasta. Näin talvisin Repeat on ehdoton ykkönen. Filippa, Tiger, Mop ja Acne ovat myös hyvin edustettuna vaatekaapissani. Halpismerkeistä ainoana Zara.

5.Välttämätön meikkituotteesi?

No just. Ei mulla ole mitään välttämätöntä, vaikka sietäisi olla. Kestoripset ovat olleet reilu 1½ vuotta ja niistä tuskin luovun. Tässä komppaan Lauraa ja sanon Lâncomen Teint Miracle -meikkivoide. Se toimii tumpelon käsissä ja ikääntyvässä naamassa.

Mun meikit

6. Lempiväri?

Musta. Ja valkoinen. Harmaakin kelpaa.

7. Hajuvetesi?

Maison Martin Margielan (untitled) . Ensireaktioni tuoksusta oli jotain ällöttävän ja vastenmielisen väliltä, nykyään olen koukussa. Toinen tämän hetken suosikki on D&G:n Rose the One.

8. Lempielokuvasi?

Katson nykyään tosi vähän leffoja, mutta silloin kun katsoa, niin genre on action. Ja Wallandereista tykkään. Mua ei saa kirveelläkään (no ehkä sillä) katsomaan mitään romanttisia pläjäyksiä.

9. Missä maassa haluaisit vierailla ja miksi?

Voi ei, en osaa sanoa mitään yksittäistä maata/paikkaa. Perheen kanssa palmujen alla, ihan sama missä (ei kuitenkaan Serenassa).

10. Keksi viimeinen kysymys ja vastaa siihen itse?

No oliko niin vaikeaa?

Ei ollut, spontaanisti ja helposti meni.

Kunert

Juuri kun ehdin vannomaan Wolfordejen nimeen.

Pakkohan nämä oli ostaa. Oli niin vetävä pakkaus. Sukkahousut, joita voi käyttää.

Ja ranteenlämmitinsysteemit (tosi paljon 20 denieria lämmittää vanhan ranteita). Tai ehkä niiden funktio on jokin muu. En yhtään tiedä, mutta eihän niitä voinut kauppaankaan jättää.

Hiljaa hyvä tulee.

Ei ole lapsilla talvivaatteita tai -kenkiä. Ainakaan sopivan kokoisia. Paitsi Luksulla ne Canada bootsit. Ja NS:n toppis.

Luksulle Zarasta irrotettavilla neulehihoilla varustettu ohut toppatakki. 2 in 1.

Otoksia.

Tyhjensin kameran muistikorttia koneelle. Löysin sieltä nämä kuvat, joita en muista ottaneeni.

Inka oli testannut kameraani. Selvästi parempi ote kuin äidillään.

Vaiheessa

Mä olen niin vaiheessa lasten talvivaatteiden kanssa. Varsinkin Inkan suhteen. Ei ole takkeja, kaikki viimevuotiset ovat hihoista lyhyitä. Paksuimmaksi versioksi tulee takapuolen peittävä untuvatakki. Merkkiä/mallia en ole päättänyt. Tärkeintä, että se on lämmin, hupullinen ja musta.

Canada Goose

Peak Performance

Nämä ovat entuudestaan tuttuja ja hyviksi havaittuja. Muitakin merkkejä saa ehdottaa.

Kauden suosikit

Luksulla on pienestä pitäen ollut ”kauden suosikkeja” vaatteiden suhteen. Ei siis mitään välikausi, talvikausi tai jotain siltä väliltä -kausi, vaan vaatteissa on pitänyt olla jokin tietty juttu. 2-3-vuotiaana se oli taskut. Housuissa piti olla taskut, taskuttomat housut olivat ehdoton EI (ja kaveri myös äärimmäisen pontevasti ilmaisi mielipiteensä asiasta).

4-5 –vuotiaana huppu oli pakollinen varuste. Jos ei saanut hupparia päälleen niin sitten oli saatava hupullinen paita. Ja tästä säännöstä ei poikettu. Sain hyvää hyötyliikuntaa juoksemalla kaupasta toiseen etsimässä hupullisia paitoja.

NZA

Nykyään se juttu on liput ja numerot. Paidoissa ja mielellään housuissakin saisi olla numeroita, lippuja tai edes jotain kirjaimia. Pelipaidat ajavat hyvin asiaa, niissä on kaikki elementit. Koska äiti on hieman rajoittunut tämän tyylin kohdalla, etsii äiti pojalleen enemmän omaa silmäänsä tyydyttäviä versioita.

Zara

Milibe