Meidän piti lähteä viikonlopuksi samoihin maisemiin
Sannan kanssa, mutta tuli taas muutos suunnitelmiin. Mikä ei meidän tapauksessa ole mitenkään erikoista. Yleensä en suunnittele elämää yli viikkoa pidemmälle etukäteen, koska suunnitelmilla on taipumus muuttua.
Oltiin siis Luksun kanssa kaksistaan viikonloppu kotona. Ilman aikatauluja, sovittuja menoja tai muita velvollisuuksia. Aivan mahtava tilanne. Vietetty äiti-poika-laatuaikaa ja nautittu täysin siemauksin. Perjantaina lähdettiin ex-tempore Linnanmäelle. Alkuperäinen suunnitelma oli
Saksan Legoland, mutta 6-vuotiaalle Lintsikin käy ihan yhtä hyvin.
Kyllä me äiti ehditään sinne Legolandiin myöhemminkin, lohduttaa poika äitiänsä. Perjantai-iltana ei Lintsillä ollut liiemmin ihmisiä, jopa vuoristorataan pääsi jonottamatta. Käytiin sitten viisi kertaa putkeen, joko etummaiseen tai taaimmaiseen vaunuun.
Äiti, siellä Legolandissa olisi joutunut jonottamaan, lohduttaa poika äitiänsä. Lintsi on hieman muuttunut, siellä on uusi ravintolakin. En nyt muista minkälainen, mutta
Driaden tuolit siellä on.
Illalla käytiin ystäväni ja hänen poikansa kanssa keskustassa syömässä. Aika paljon prinsessoja oli liikenteessä. Unohdin muuten ne häät ihan totaalisesti, vaikka meillä oli ”virallinen” hääkakkukin jääkaapissa. Oli kuulemma hyvää, itse en sitä pystynyt maistamaan.
Syömässä oltiin
Kappelissa, lauantai-iltana ilman pöytävarausta ei kannata olla turhan ronkeli, tai joutuu tyytymään Rossoon, Mäkkäriin tai omiin kynsiinsä. Kappelin ruoka ei kovin kummoista ole, parempaa kuitenkin kuin muistikuvani, mutta sijaintihan on kesäiltana ihan täydellinen. Saimme rauhassa istua pari tuntia syömässä kun pojat, nopeasti syötyään, juoksivat Espaa edestakaisin. Sateessa. Ilman takkia. Sehän se vasta hauskaa onkin. Palvelu Kappelissa oli todella hyvää. Meillä oli virolaistaustainen (?) naistarjoilija, joka todellakin ymmärtää mitä on asiakaspalvelu, ja osasi ottaa myös nuoret asiakkaat erittäin hyvin huomioon. Hyvä palvelu ja sijainti kompensoivat ruuan laadun. Ja mulla oli todella kova nälkä, joten olisin mennyt vaikka sinne Rossoon. Tai ehkä mieluummin Mäkkäriin.
Terassin ainoat asiakkaat, eikä niilläkään ikää.

Sain muuten aivan ihania kuvia pojista, jotka nauttivat koko rahan edestä sateisesta illasta. Niitä kuvia en tähän laita, mutta tiedoksi teillekin, että joskus onnistaa;)
Rehellisesti, hieman sääli, että noin hulppeissa puitteissa ruuan laatu on mitä on. Kuten todettu, sijainti on todella hyvä ja asiakkaina paljon turisteja. Ei heille varmasti kovin kummoista mielikuvaa jää suomalaisen ravintolaruuan tasosta, mikäli kokemus jää tuohon Kappeliin. Ja Helsingissä on kuitenkin paljon tasokasta ruokaakin tarjoavia ravintoloita.