Laiskanpulskea lepopäivä ja liian lyhyt helma

Tänään on ollut todella löysä päivä, en muista tällaista olleen sitten… En tosiaan muista eli aika kauan sitten. Ei treenejä, ei töitä, ei mitään pakollisia menoja. Agendalla oli veneilyä, mutta kukapa sitä tuonne sateeseen lähtisi kitumaan. En ainakaan minä. Mies kyllä meni. Ennen sitä käytiin brunssilla ja sitten heitin Luksun ystävineen Lintsille. Ja leikin sinkkua kokonaiset kuusi tuntia. En siivonnut, en pessyt pyykkiä enkä varsinkaan tehnyt ruokaa.

Mun oma parvekkeen tuoli.

Kutsuin ystävän kylään eikä tehty mitään. Paitsi juotiin pari pannua kahvia ja parannettiin puoli maailmaa. Ja siivottiin vähän meidän parveketta kesäkuntoon. Eli siivosin sittenkin. Kannatti siivota, koska siivousurakan jälkeen ystävä teki minulle jalkahoidon. Omasta aloitteestaan. Sanoi, että olen sen ansainnut. Niin olenkin. Ihan mieletöntä.

Eilisistä kauan odotetuista mestaruusjuhlista toipuminen vaatisi vielä yhden pannun ja paketin jätskiä.

Tämä tekemättä mitään vetää kyllä aika veteläksi, ehkä tätä ei kovin usein kannata harrastaa. Ihan kuin siihen perheellisenä tilaisuutta olisikaan… Pojat piti hakea pois Lintsiltä, vaikka en olisi millään jaksanut. Yritin ehdottaa, että tulisivat sporalla. Kaikki rahat oli kuulemma käytetty. "Tulkaa pummilla?" "ÄITI!"

Eilisissä bileissä päällä oli PBO:n mekko. Ostin tämän pari kesää sitten ja olen käyttänyt silloin tällöin, minusta se on hauska. Miehen mielestä näytän raskaana olevalta seepralta. Korjaan: sananmuoto meni "seepra, jolla on äitiysmekko päällä". Pah, sanon minä.

 

Mekko on siis kiva ja erittäin mukava päällä, mutta ekaa kertaa tuli tunne, että helma on liian lyhyt. Olen liian vanha käyttämään näin lyhyttä helmaa. Ainakaan ilman mustia paksuja sukkahousuja.Mutta mitä mä sitten teen? Mulla on aika monta samanpituista mekkoa. Jatkopala helmaan, onnistuisiko?