Luksulle väri ei ehkä sovi niin hyvin kuin meille muille, mutta eihän se mitään haittaa, eihän?
torstai 16. syyskuuta 2010
Lempiväri
Mun lempiväri ei suinkaan ole musta. Eikä valkoinen. Se on vihreä. Tarkkaan ottaen oliivinvihreä (tai armynvihreä, jos haluaa olla trendikkäämpi). Tämä syksy on taas täynnä sitä. Mun ei onneksi tarvitse rynnätä shoppailemaan, koska kaapeista löytyy ihan omiksi, ja vaikka kavereidenkin, tarpeiksi.
Luksulle väri ei ehkä sovi niin hyvin kuin meille muille, mutta eihän se mitään haittaa, eihän?
Luksulle väri ei ehkä sovi niin hyvin kuin meille muille, mutta eihän se mitään haittaa, eihän?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tuo army tai oliivi on sellainen jota on ollut välillä paljonkin kaapissa, mutta nyt ei taida olla mitään muuta kuin nuoremmalla pojalla jotain isoveljen vanhoja. Uusien hankintojen kohdalla jumitan vielä harmaissa ja mustissa. Tai jossakin ihan muussa.
VastaaPoistaKyllä se varmasti Luksullekin riittävästi sopii.
Kuuluu myös mun lemppareihin ja kaapissa on nytkin tuota muutama vaatekappale. Tykkään kun on käy mun muidenkin lempparivärien kanssa yhteen; mustan, valkoisen ja beigen. I'm so boring... Ai no on mulla kaapissa myös ruskeaa ja vaaleanpunaistakin (pakko olla välillä vähän lissu =)
VastaaPoistaEi haittaa, riittää että äiti tykkää!
VastaaPoistaMulla oli vuosikaudet tuo villitys, sitten se laantui pitkäksi aikaa mutta eihän vihreästä eroon pääse? Poikien synnyttyä sävyt muuttuivat vain kirkkaammiksi, myös itselläni. Mutta talveen mulla on kiikarissa juuri sitä oikeaa armyn vihreää;-)
VastaaPoistaps. Täällä taas kitistään niiden rouvan vaatepostausten perään?! Päivänasuja kehiin,kiitos, ja jos oikein kauniisti pyydän niin erikseen postauksia asusteista, kiitos kiltti?!
Maanläheinen vihreä kuuluu myö omiin suosikkeihin. Mukavan neutraali väri, joka on helppo yhdisteltävä.
VastaaPoistaOlen kuolannut viime keväästä asti vähän joka paikassa vilahdellutta Célinen hihoiltaan vajaamittaista armytakkia. Perfection!
Aamunkukka, joo, joskus;)
VastaaPoista