Ylämailla

Käytiin pienellä retkellä Ylämailla. Lennettiin Glasgowiin, josta vuokrattiin auto ja ajeltiin Perthin kautta Invernessiin. Inverness on pieni kaupunki Skotlannin pohjoisosassa, Britteinsaarten pohjoisin kaupunki ja samalla Ylämaiden keskus. Invernessissä ei ole tarjolla sirkushuveja eikä paljon muutakaan. Haluaisin sanoa, että kaunis ja mieleenpainuva, mutta ei  se ole sitäkään. Kaupunki itse mainostaa itseään yhdeksi maailman nopeimmin kasvavaksi kaupungiksi. Itse en eroa ole huomannut aikaisempiin käynteihin verrattuna.

Vaikka Inverness ei ylisanoja saakaan, niin Ylämaat muutoin saavat. Tämä on niitä harvoja kohteita, jotka lunastavat mielikuvista saadut odotukset. Luonto on niin karu ja kaunis kuin odottaakin, sisämaassa nummia silmänkantamattomiin ja lampaat todellakin kulkevat keskellä teitä. Lisäksi skotit vetävät aitoudellaan vertoja suomalaisille, mitä pohjoisemmaksi mennään sitä paremmaksi meno muuttuu. Skotit ovat todella ystävällisiä ja huumorintajuisia, ero englantilaiseen mentaliteettiin on suuri.

Kaupungin läpi virtaa River Ness ja sieltä tehdään risteilyjä Loch Nessille. Me teimme paluumatkalla visiitin Urquhartin linnaan. Tai pikemminkin sen raunioihin, itse linna on ollut palasina pitkään. Siitä huolimatta käymisen arvoinen paikka. Lapset tosin ovat sitä mieltä, että kun olet nähnyt yhden, olet nähnyt ne kaikki, eikä Nessin hirviötäkään näkynyt. Matkalla koukattiin Isle of Skyen kautta. Skyen saarta sanotaan Britteinsaarten kauneimmaksi ja sitä se on, kaunis. Ihan kuin elokuvista. Saarten suurin (ja ainoa?) kaupunki on Portree, josta löytyy pieniä kauppoja ja ravintoloita. Saarten tunnetuin nähtävyys on Portreen lähistöllä sijaitseva The Old Man of Storr, jossa mekin käytiin. Toinen käymisen arvoinen paikka on Quiraing. Saarten viehätys on vuoristossa ja maisemissa. Vuoristot eivät koollaan vedä vertoja Alpeille mutta fiilis vetää. Skyella voi osallistua ohjatuille patikointireissuille, suosittelen ehdottomasti, jos yhtään kiinnostaa. Välimatkat saarella ovat pieniä, huonompikuntoinenkaan ei kuukahda kesken kaiken.

Takaisin Glasgowiin ajettiin Fort Williamin kautta, jonka lähellä sijaitsee saaren korkein vuori, Ben Nevis. Mun pitkäaikaisena haaveena on ollut kiivetä vuoren huipulle. Pari kertaa olen päässyt jo suunnitteluvaiheeseen, mutta aina on tullut jotain muuta. Jännä, että mun elämä on aina jotain muuta, muka tärkeämpää. Eihän Ben Nevis mikään Mount Everest ole, mutta en minäkään mikään Veikka Gustafsson. 

Edinburgh vai Glasgow? Edinburgh on siistimpi, kauniimpi ja siellä on enemmän nähtävää turisteille. Sanon kuitenkin Glasgow. Siellä on Celtic FC.

Menkää Skotlantiin. Ja varautukaa kielimuuriin.