keskiviikko 8. elokuuta 2012

Kirjaostoksilla

Kävimme kirjaostoksilla. Ostamassa lukiokirjoja. Niin se aika rientää.


Tuo kirjojen ostaminen ei ole mitään halpaa lystiä, ainakaan jos ne ostaa uusina. Nykyään on netin kautta saatavilla tosi hyvin myös käytettyjä kirjoja. Toista oli allekirjoittaneen nuoruudessa: jos ei kaverilta onnistunut saamaan käytettynä (siistikuntoista ja riittävän uutta painosta), niin ne oli ostettava uutena. Eikä siihen maailmanaikaan ollut kuultukaan kurssimuotoisesta lukiosta, koko lukukauden kirjat piti ostaa kerralla. (Vai oliko? Alkava dementia... Luokatonta lukiota ei ainakaan ollut.)

Äitini ei muista ostaneensa minulle ainuttakaan lukiokirjaa.
Kyllä hän osti, tai ainakin maksoi ne. Minulla oli rinnakkaiskortti Stockalle ja
tuli ostettua aika paljon muutakin kuin kirjoja.
En näemmä olisi jäänyt asiasta kiinni vielä tänäkään päivänä ellen olisi nyt tunnustanut:)



Akateemisessa on kantistarjouksessa Superdryn vihkoja ja penaaleja.
Ostin penaalin, Luksulle. Varmuuden vuoksi, jos toinen katoaa.


Inka halusi sai Marimekon mustan penaalin.



Ja Luksu ei kuulemma tarvitse mitään uutta kouluun.

14 kommenttia:

  1. Niin se aika rientää. Itse sain aikanaan kirjarahat kouraan, mutta muistan keplotelleeni muutamat kurssit ilman kirjaa -oli vissiin niille rahoille löytynyt parempaa käyttöä...

    Oliko lukiovalinta teillä helppo? Meillä sama edessä ensi keväänä, mutta tyttö ei itse vielä tiedä minne hakisi. Ihan ok ka. hänellä, mutta tämän vuoden rajojen perusteella kuitenkaan jokainen lukio ei ole vaihtoehdoissa mukana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kysytkin vielä:) Ei ollut helppo, viimeisen vuoden teema oli tämä lukiovalinta, olisin helposti saanut oman blogin aikaiseksi aiheesta:)

      Talven aikana hahmottui top-5 lista ja kävi tutustumassa näihin. Kalkkiviivoilla oli sitten kolme sopivinta ja lopullisen päätöksen hakujärjestyksestä teki yhteishakua edeltävänä iltana. Uskon, että oli ihan oikea valinta.

      Nykyään tuokin on mennyt niin vaikeaksi, ainakin Helsingissä. Poissa on ajat jolloin mentiin lähimpään lukioon, niitä muutamia sykkiläisiä ja sibbeläisiä lukuunottamatta.

      Koulun valintaan vaikutti sijaintia enemmän (meiltä on aika helppo singahtaa niin itään, länteen, pohjoiseen kuin eteläänkin) kurssitarjonta ja valtakunnalliset tulokset. Ei saanut olla higgelukio mutta ei myöskään räkislukio (mukava termi, ei todellakaan kotoa opittu). Myös koulun koko otettiin huomioon.

      Kannattaa tosiaan raakata se 3-5 potentiaalista ja käydä avointen ovien päivänä tutustumassa niin saa jonkinlaisen kuvan. Ja kurssitarjotinta kannattaa vartailla jos on jotain erityistoiveita. (ja sitten on tietty erikoislukiot, joita tuntuu olevan puolet tarjonnasta)

      Pikkuveljellä tulee olemaan helppoa, hänen puolestaan on lukiovalinta tehty jo ennen eskariin menoa. Pikkuveli menee Märskyyn. Tietty:)

      Poista
    2. Kiitos vastauksesta, kovin samanlaiselta tilanne kuulostaa. Tytöllä ei ole mielessä mitään erikoislukiota ja mielestäni hyvä niin. Hänen kavereitaan pyrki mm. ilmaisutaidon ah-niin-trendikkäille linjoille aika keskinkertaisilla taidoilla ja pahimmillaan eivät päässeet minnekään kun eivät laittaneet mitään tavislukiota edes viimeiseksi vaihtoehdoksi.

      Joo, kovin ammattimaiseksi touhu on mennyt. Itse kävin aikanaan sen lähimmän lukion, jossa monet kaverit olivat samoja jo eskarista asti eikä siinä ollut mitään merkillistä.

      Tyhmänä kysyn, tarkoitatko noilla valtakunnallisilla tuloksilla sitä jokakeväistä listaa yo-kirjoitusten arvosanoista vai onko niillä jokin muukin ranking?

      Meilläkin pikkusiskojen lukiotie on jo viitoitettu kun ovat olleet kielilinjalla jo 3-vuotiaista :)

      Poista
    3. Ei ole nykynuorilla helppoa, ei. Kun kouluvalinta oli selvä, alkoi kurssivalinta: mitä ja missä järjestyksessä. Nyt on ekan luokan kurssit valittu (toivottavasti) ja kuumeinen pohdinta koska kirjoittaa ja mitä. Lähteäkö vaihtoon vai ei, ja jos lähtee, niin milloin. Jajaja, lista on loputon... Että asennoidu tulevaan:)

      Poista
    4. Valtakunnallisilla rajoilla juurikin yo-tuloksia ja sisäänpääsyrajoja. Mun mielestä tärkeämpää on ne kurssitarjonnat, mutta turha tässä on seniilin mitään jäkättää;)

      Poista
  2. Meillä ei menty lukioon, vanhinta poika kyllä yritän kannustaa siihen, mutta saas nähdä. Yllätys oli että ammattikoulun kirjallisuus maksaa, tai siis sen joutuu ostamana nykyään itse. Silloin kun minä opiskelin oli ilmaista kirjat, koulumatkat, ruoka ja välipala. Nykylapsella kaiken tuon maksaa vanhemmat eikä ihan ilmaista ole sekään. Onneksi ne kirjat tosiaan voi kierrättää eteenpäin, jostain syystä kun tyttö ei ole "löytänyt" vielä mitään kirjoja käytettynä :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, kaikki maksaa: kirjat, matkat ja välipalat. Meillä kuuluu ruoka hintaan. Kai?

      Olisko noissa nettikaupoissa muitakin kuin lukiokirjoja, oletteko katsoneet?

      Poista
    2. On nettikaupoissa ammattikoulujenkin kirjallisuutta, samoin myymälässä Lahdessa, mutta aina kun tarvittiin oli käytetyt loppu. Toisaalta tyttö myi tarpeettomat jo eteenpäin ja sai niistä ihan kivasti, hintaa jäi lopulta saman verran kuin sille käytetylle kirjalle. Ruuan saa amiksessakin ilmaiseksi, lukiossakin tulee ja ainakin täällä se on parempaa ruokaa kuin peruskoulun ruoka.

      Poista
    3. Okei, mä jo mietin, että on aika epätasa-arvoista jos joutuu ruuasta maksamaan. Meillä viimeinen niitti kouluvalintaan oli ruokailu, Amica vs. Palmia. Amica voitti:) Äitinsä tytär, hyvä ruoka, parempi mieli:))

      Poista
  3. Juu ei ollut niitä käytettyjen kirjojen myyntihommeleita ainakaan mun aikana. Ja tokihan ne kirjat piti joka vuosi "uusia", niin ettei niitä edes voinut ostaa käytettynä kavereilta. Mulle olisi kyllä ne vanhojen kirjojen myynnistä saadut fyrkat kelvanneet. Kirjatkin olisi olleet ihan iskemättömässä kunnossa. Pah.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Kirjatkin olisi olleet ihan iskemättömässä kunnossa." Juurikin näin:)

      Poista
  4. Voi apua, tuollainenkin menoerä on sitten edessä jonkun vuoden päästä..ainakin toivottavasti;) Itse olen ollut niin onnekkaassa asemassa (tai siis vanhempieni kukkaro), että kotikunta kustansi kaikille lukiolaisille uudet kirjat joka lukukausi minun nuoruudessani! Naapurikunnassa asunut vuotta nurempi sukulaistyttö oli onnessaan saadessaan aina vanhat kirjani, iskemättömässä kunnossa nekin olivat:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, on se aikamoinen potti mikä niistä kirjaostoksista tulee, luojan kiitos kierrätys toimii.

      Wau, en ole kuullutkaan lukiosta jossa kirjat olisivat olleet ilmaisia. Ei ollut meilläkään aikoinaan, vaikka varsin vauraasta kunnasta olikin kyse.

      Poista
  5. Minäkin olen saant kotikunnan kustantamat kirjat aikoinaan. Aika pian sen jälkeen se lysti sitten loppuikin. Ja luokaton lukiokin meillä oli. Se oli silloin kokeiluvaiheessa ja jostain syystä meidän pieni lukio oli siinä mukana.

    VastaaPoista