Ahdistaa niin, että taju lähtee.
Mun vauva.
keskiviikko 5. tammikuuta 2011
Postia
Eilen tuli postia. Ei mitään kivaa pientä pakettia mistään kivasta pienestä kaupasta. Ei edes laskua tai mittamiehen ilmoitusta omaisuuden ulosmittauksesta. Olisi edes ollut pankin ilmoitus tilin ylityksestä (ilmoitetaanko niistä postitse?) tai Kelan takaisinperintäilmoitus. Ei kylläkään ole kuuteen vuoteen ollut mitään takaisinperittävää, mutta parempi sekin olisi ollut. Mikä tahansa olisi ollut lottovoitto tähän verrattuna.
Ahdistaa niin, että taju lähtee.
Mun vauva.
Ahdistaa niin, että taju lähtee.
Mun vauva.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Suuria muutoksia tiedossa! Varmasti iso juttu niin pojalle kun äidillekkin. Toivottavasti ahdistus helpottaa.
VastaaPoistaminä tein loppuvuodesta hakemusta esikoiselle esiopetukseen ja tuntui myös siltä, että, mitä, nyt jo?! paljon tässä joutuu äiti kasvamaan.
VastaaPoistaOu nou.. Nytkö se putki sitten alkaa. Iso muutos teille kummallekin. Kummipoika aloitti koulun viime syksynä ja on nyt jo niin isoa poikaa. Nyt otat kevään ja kesän kaiken irti omasta "pikkuisesta".
VastaaPoistaMeillä on välivuosi. Esikoinen ekalla ja kuopus menee eskariin. Odotankin, josko ahdistus iskee ensi vuonna.
VastaaPoistaTsemppiä!
Mikä tuossa ahdistaa? Meidän ainokainen on ekalla ja minusta se on vaan aivan ihanaa. Samoin lapsukaisestani. :-)
VastaaPoistaMaria, kyllä se jossain vaiheessa helpottaa.
VastaaPoistaPoikien äiti, eskarista se lähtee, se rumba;)
Jassu, nyt se alkaa. Lopullisesti. Lapsen kasvu ekan luokan aikana on huimaa, ei sitä usko, ennen kuin näkee.
Juhannusruusu, kiitos:) Kyllä se tästä.
Ano, se ajan kuluminen ahdistaa. Ja kun lapset menevät kouluun, niin ne vuodet kuluvat entistä nopeammin. Ja sitten sitä ihmettelee, että mihin ne vuodet katosivat.
Ai niin, ja sitten se säätäminen pienten koululaisten lomien kanssa, se vasta hauskaa onkin. Siinä sitten jaellaan niitä lomaviikkoja kummin kaimojenkin kanssa. Onneksi on niitä kummin kaimoja.
Ymmärrän täysin, osanottoni;-) onneksi teillä on noita "kumminkaimoja", meillä ei niitä lähistöllä ole joten hirveetä säätämistä tulee tulevaisuus olemaan. Lottovoiton varjolla tosin mies jäisi kuulema ilmomielin kotiin;-)
VastaaPoistaTeidän "vauva" on kyllä suloinen!!
Iik, se on niin itkettävää, kun lapsi lähtee kouluun. Vollotin itse kuin vauva koulun pihalla ekana Rassen ekana koulupäivänä.
VastaaPoistaKriisin paikka ehdottomasti. Etenkin äidille. Koulu on _ihan_ eri asia kuin päiväkoti& eskari. Ne lomat ja se omanlainen vapaus. Bye bye. Isojen maailma edessä. Huokaus. Onneksi on vielä aikaa 8 kk kriiseillä.
VastaaPoistaKyllä ne pärjää. Ja sitten voi ottaa sen koiran ;)
Olen jotenkin vähän realisti-raadollinen näiden asioiden kanssa, vaikka toki eka koulupäivä ja suvivirsi saavat kyyneleet silmään. Mutta mietin tätä ja tulinkin siihen tulokseen, että se, miksi se ei tunnu niin dramaattiselta (olen siis toooodella itkupilli-tunteellinen muuten), on varmaan se, että lastemme koulussa käydään 5 vuotiaasta ylioppilaaksi asti, melkein samassa pihapiirissä, eli muutosta ei varsinaisesti ole - sinänsä positiivista siis! Sekä tietty se, että haen tytöt kotiin suoraan koulupäivän jälkeen.
VastaaPoistaMutta kovin pienen pieneltä vauvasi vielä näyttää : )
Tuttu tunne, vuoden päästä meillä kolmannen kerran. Mutta hei, arvaa ahdistaako mua kun mun eka vauva täyttää kohta 18 vuotta? Mä en voi olla niin vanha, että mulla on aikuinen lapsi...
VastaaPoistaAamunkukka, kummin kaimat on tärkeitä. Olisin ihan muissa töissä ilman niitä.
VastaaPoistaLaura, mä en tainnut itkeä Inkan ekana koulupäivänä. Jos oikein muistan niin karjuin naama punaisena;)
Viidenaiti, kyllä lapset pärjää, mutta mites äidit? "Ne on lainaa vaan" ja niin pois päin...
Gloria, meilläkin käydään eskarista ysiin samassa pihapiirissä, enkä yhtään epäile etteikö poika pärjää. Varsinkin kun on isosisko samassa rakennuksessa ekan kouluvuoden. Eikö näytäkin?;)
Katri, okei, voitit:).
Sama posti tuli tännekin ja äiti samoissa tunnelmissa. Tytöstä en ole huolissani, mutta miten äiti pärjää? Ja miten ne nykyään vaatii vastasyntyneitä koulutielle....
VastaaPoistaSunnuntaina 7 vee synttärit ja toivelistalla Nokian känny Music Unlimited -palvelulla, Nomination paloja ja Hannah Montana leikkimeikkejä. Miten mun vauva voi tollaisista mitään edes tietää?
Jälkijunassa kommentoin kun meidän lomaviikko, joka piti sujua lasketellen, sai uuden käänteen päivänsankarin sairastuttua keuhkokuumeeseen. Antaisin vaikka toisen keuhkoni saadakseni tytön pystyyn taas! Ei ole helppoa olla äiti, ei.
Julis, me voidaan perustaa vertaistukiryhmä tänne. Meitä on täällä useampi -04:n äiti, niin saadaan itkeä sitten kimpassa.
VastaaPoistaVoi teidän tyttöä, toivottavasti paranee pian!
Meille tuli sama posti välipäivinä ja hieman riipaisi kyllä sillä meidän "vauva" oli täyttänyt vasta viikkoa aikaisemmin 6-vuotta (22.12.) ja heti tulee koulupaperit....
VastaaPoista