2010 ja youheshe

Vuosi vaihtuu. Taas. Vastahan päästiin 2000-luvulle.

Hauskaa on ollut, ihan aikuisten oikeasti, ja toivottavasti on jatkossakin. Paljon olen täältä oppinut. Ja saanut. Ja toivottavasti jotain antanutkin. Erityinen kiitos niille lukijoille jotka ovat jaksaneet jotain kommentoidakin. Yksinpuhelu olisi… No, kovin yksinäistä.

Uusi vuosi ja uudet kujeet. Palataan niihin kun olen toipunut vanhoista;) Toivotan kaikille oikein hyvää vuotta 2010!

P.s Kävin shoppailemassa. Vinkin sain työkaveriltani ja kyttäsin aleen asti. Hyvä minä. Tämä yksi asia minkä olen täältä oppinut. Kaikkea ei tarvitse ostaa normihinnalla.







Uusi läppärilaukku Daisy. Vihdoinkin edes jotain sinne päin. Musta ja nahkaa, mitäpä sitä muuta vaatia. Huivi ja avaimenperä Rika.


Ensi vuoteen!

re-re-re-Repeat

Saattaa olla, että olen aikaisemminkin maininnut Repeat on mun ehdoton suosikkimerkki mitä cashmereneuleisiin tulee. Laatu on aivan huippua (näkyy kyllä hinnassakin).

Pukki toi mulle merkin "bootsit", nämä ovat jonkinlainen villasukkien ja saappaiden välimuoto. Pukki oli näppäränä poikana aavistanut, että stugassa voisi olla tarpeen.



Kuva perfectlybasics.nl (sielläkin näkyy olevan ale). Hupsis. Onpa pieni kuva.

Alla Uggin vastaavat, jos tuosta kuvasta saisi jotain tolkkua.

Hyvää Tapaninpäivän iltaa!

Joulu tuli ja melkein jo menikin. Aatto oltiin omalla porukalla, isovanhemmat ja sisarukset mukaanlukien. Tein jo joulun -99 jälkeen periaatepäätöksen, että meidän poppoo ei liiku kotoa mihinkään mutta tervetuloa meille kaikki seuraa kaipaavat. Aina on seura kelvannut.

Nukuin eilen joulupäivänä vähän univelkoja pois enkä ehtinyt vaatteita vaihtaa kun vieraat olivat jo oven takana (oltiin pitkällä iltapäivässä, öhöm). Vaan eipä se menoa haitannut. Joulu on mennyt kuten kuuluukin, syödessä, juodessa, lukiessa ja pelatessa. Ostin lapsille viisi uutta lautapeliä ja niitä on pelattu. Ja taas pelattu. Hitti on ollut niinkin eksoottinen kuin Uno. Parhaimmat naurut on saatu Junior Aliasta pelatessa ja Luksun selostuksia kuunnellessa. Esim eläintarhassa asuva valkoinen eläin ei ole enempää eikä vähempää kuin Lammas. Taipuu monikossa Lammaksia. Huonokuntoinen vanha rakennus on Luksun näkemyksen mukaan Vanhainkoti (tässä haettiin rauniota).

Yöllä Luksun mentyä nukkumaan katsottiin Inkan minulle antama leffa. En tiedä oliko se niin hyvä mutta hysteerisesti naurettiin koko porukka.

Tänään käytiin kyläilemässä ja nyt täytyy todeta, että jouluruokakiintiö on täynnä. Kaksi päivää menee mutta kolmas tökkii jo pahasti. Tänään olisi pitänyt lähteä Tapsanpäivän tansseihin mutta en jaksa, mieluummin vietän iltani sohvalla uuden kirjan kanssa. Huomenna pitäisi pakata auto, lähdetään mökkeilemään Tanskan suuntaan.

Oikein hyvää joulun jälkeistä elämää!

Tässä vielä Luksu uudessa haalarissaan. Kaupungin ainoa yksivärinen haalari joka mahtui päälle (älä lapsi rakas kasva enää senttiäkään tänä talvena).

Viisi yötä jouluun

Heii, ja sorii. Blogihiljaisuuteni ei ole johtunut joulukiireistä vaan siitä yksinkertaisesta syystä, etten ole ollut kotona. Konetta en ole avannut viikkoon ollenkaan (no töissä tietenkin), s-postit olen lukenut puhelimen kautta. Aika vapauttava tunne.

Meillä on jouluvalmistelut taas vaiheessa. Kuten joka vuosi tähän aikaan.

Lahjat hankkimatta, kortit postittamatta, piparkakkutalo kasaamatta ja niin poispäin. Normisetti siis.

Luojan kiitos mä olen niin käsi keittiössä, ettei kukaan odotakaan mun leipovan jotain jouluhässäköitä (Luksu kyllä olettaa, että me tehdään siskolle synttärikakku).

Joulusiivousta ei tarvitse tehdä, meillä on perussiistiä aina ja nyt vielä siistimpää kun ei olla oltu kotona sotkemassa. Kätevää.

Jouluruuat, ne pystyy hoitamaan kuitenkin vasta ensi viikolla. Sitä paitsi meille on siunaantunut liikelahjoina saatuja lahjalaatikoita toistakymmentä, joten nälkään ei kuolla vaikkei kauppaan joutaisikaan.

Parasta tässä kaikessa on se, että mua ei stressaa yhtään. Joulu tulee kuitenkin ja aina olen ennenkin onnistunut joulun kotiin loihtimaan, muu perhe on loihtinut mulle joulumielen.

Haluan toivottaa kaikille oikein hyvää joulua! Ihan vaan siltä varalta, että saan jonkun joulunvalmistelukohtauksen (ihan varmaan joo), enkä ehdi tänne ennen joulua.

Nina

Karhuntassu arpoo ja aika monta kirosanaa

Tämän blogin ensimmäinen arvonta on suoritettu. Onnettarena meidän isotassuinen kaveri.



Sukkaa pääsee täyttämään





Otatko Heini yhteyttä osoitteeseen ninapistehimassaatgmailpistecom

Niin, arvonta oli hauskaa, erityisesti 5-vuotiaan mielestä, eikä se aiheuttanut kiroilua. Muutama luvaton sana pääsi kun Luksu veti eilen talvihaalarin päälleensä. Pieni. No, onneksi oli toinenkin. Sekin pieni. P-i-e-n-i. Ei mahdu.

Siinä Molossa on oltava väärät laput tai jotain, kyllä 128 cm:n pitäisi mahtua. Jossain pitäisi olla Ticketin 128 cm jemmassa mutta nyt ..tuttaa siihen malliin, etten jaksa edes ajatella.

Kuvitelkaa tuon pienen 5-vuotiaan ilmettä pyytäessään "äiti, mä haluaisin haalarin enkä takkia, jooko äiti?" Kyllä äiti jotain keksii, ihan varmasti.

White Christmas…

…on Pörssin joulubuffet. Joka vuotinen perinne, joka ei pettänyt tälläkään kertaa. Ruoka oli hyvää eikä Luksu hajottanut mitään. Nimim. ”Savoyhin en kehtaa enää mennä”. Korkattiin siis joulubuffakierros, hölmöä vaan aloittaa siitä parhaasta… Suosittelen Pörssiä erittäin lämpimästi. Myös pöytävarausta.



… on myös meidän joulu. Siis koristeiden osalta. Niiden, jotka ovat vielä kellarissa tai ostoskasseissa. Meillä ei ole varsinaisia joulukoristeita, sanoisin enemminkin talvikoristeita. Eli sori F, en osaa auttaa punavihreän osalta. Yritin punaisia tulppaaneja mutta nekin on kivempia valkoisina.



Tää on niin tätä, joka vuosi. Aina se yllättää vaikka on joka vuosi samalla kohtaa. Ihmeellistä.



Kynttilä kuuluu parvekkeelle mutten ole joutanut sitä sinne nostamaan.



Huomenna menen kaivelemaan aarteita klitsusta. Jos ehdin.

Joulumekko

Joululahjoja

Meillä otettiin varaslähtö jouluun eilen eli Pyhä Nikolaus kävi tuomassa muutaman lahjan. Mäkin sain lahjoja, olenhan ollut tosi kiltti.



Sain hajuveden (M:n vapaasti valitseman), uuden poskipunan (ostin itse samanlaisen, mutta väärän sävyn) sekä meikkivoidetta. M. taitaa olla sitä mieltä, että rouva alkaa olla siinä iässä, että ihan luonnon suomilla ei enää pärjää.

Ai mitä mä tein? Makasin krapulassa, kuten kunnon suomalaisen juhlapyhien aikaan kuuluukin.

Oikeasti, mä tein poronkäristystä. Ihan oikeasti, i-t-s-e. Hauduttelin sitä kolmisen tuntia (torkahdin vähän siinä ruuanlaiton lomassa kun oli niin rankkaa). Oli niin mureaa, että sitä olisi voinut syödä hampaatonkin. M. totesi ylpeänä, että kyllä musta vielä hyvä vaimo hänelle tulee. Inka M:lle lakonisesti, että "tuota hyvää ootkin saanut odottaa";)

Joulusukka

Tämmöinen joulusukka tarttui mukaan, ihan vaan tuon kivan palmikoinnin takia.

Totuushan on, etten ikinä jouda tätä mihinkään ripustamaan saati täyttämään joten laitan hyvän kiertämään.



Tässä tämä jouluarvonta, jota jo toivottiinkin.




Nimimerkkiä vaan kommenttilootaan, kaikki kynnelle kykenevät. Ja omaan blogiinsa tämän arvonnan linkittävät tuplaavat voittomahdollisuutensa (tuon kopsasin Violetelta, koska olen niin mahdottoman omaperäinen;). Osallistua voi perjantaihin 11.12 klo 24.00 asti.

Kerrankin ajoissa.

Kaikki on valmista. Ekaa kertaa elämässäni järjestin jotain ilman että tuli viime hetken paniikki.

Ruokaa, juomaa ja sirkushuveja. 80 hengelle. Ihan ite tein. En kiukutellut tai kiroillut, saati käyttäytynyt muutenkaan sopimattomasti. Ainakaan vielä;)

Tai mitään t-e-h-n -y-t , koordinoin vaan. On siinäkin hommaa kun tuollaiselle poppoolle järjestää. To-do-lista oli samaa luokkaa kuin hääjärjestelyissä ja lista oli jo eilen illalla tyhjä. Viimeinen tehtävä oli lähettää ulkomailta tuleville vieraille mailia, ettei yhtäkään laukkua laiteta ruumaan, ellei halua viettää bileitä Helsinki-Vantaalla.

Onnea nelikymppiselle! Jos mä muru kuitenkin laittaisin nämä kengät?





Hyvää viikonloppua kaikille! Palaan kun darraltani joudan.

Pelataan

Meillä pelataan paljon, lähes joka ilta jos aikaa on. Se on lapsille, etenkin Luksulle, tärkeää. Luksulle käy kaikki pelit, siis ihan pallopeleistä pleikkariin, wiihin ja nintendoon (nämä ovat rajoitettu) lauta- ja korttipeleihin. Rahapeleistä ei onneksi vielä tajua mitään.

Korttia pelataan, ei rahasta vaan ihan maineesta ja kunniasta. Perinteisiä seiskaa ja pokeria sekä myös kasinoa.



Tämän hetken lautapelisuosikit ovat Inkan Aarre (Afrikan tähti Etelä-Amerikan malliin), Monopoli Suomi sekä Arvaa Kuka.



Joululahjaksi ajattelin uusia pelejä, mutta mitä? Alle kouluikäisille tarkoitetut pelit ovat meille liian lapsellisia. Luksu ei osaa lukea mutta pystyy pelaamaan 8+ pelejä kunhan joku lukee hänelle kysymykset. Laskea osaa, joten laskutoimituksia vaativat pelit eivät tuota vaikeuksia. Logiikkapelit ovat kivoja mutta niissä muodostuu ongelmaksi lasten ikäero. 13-vuotiaalla on kuitenkin looginen päättelykyky ihan eri tasolla kuin 5-vuotiaalla. Teini ei kuitenkaan anna pelitilanteessa armoa pienemmälleen. Eli hakusessa olisi koko perheen pelit, jossa painopisteenä taktikointi ja ehkä hyvä tuurikin.

Kun illat ovat kovin pimeitä niin pallopelit siirtyvät sisälle. Ikean pehmopallot "euroysiviis".

Mitäs näistä keksisi?

Näinkö?



Eeih, sipulit pitää pestä paremmin. Katellaan huomenna uudestaan. Jos jaksan.

P.S Koska egoni on niin suuri, loin itselleni toisenkin tilin. En uskaltanut lähteä siirtämään blogia tililtä toiselle. Huonosti siinä olisi käynyt. Ja sitten toinen ihmetyksen aihe: vanhalla tilillä postausta tehdessä olen tuossa "luo" tilassa, uudella tilillä olen "muokkaa html-koodia" tilassa. Enkä saa niitä vaihdettua. Ei ummarra ei... Voisiko joku vääntää rautalangasta?

Joutsen Triplus

Ostin reilu kuukausi sitten Suomen Joutsenen Triplus sarjan tyynyt. Aivan mahtavat, suosittelen. Meillä on aikaisemmatkin tyynyt olleet Suomen Joutsenen mutta tämä Triplus sarja on ihan eri luokkaa.

Korkealaatuisesta puuvillasta sekä maailman puhtaimmista untuva- ja höyhenlaaduista valmistetuissa Joutsen Triplus® -untuvatyynyissä yhdistyvät eri materiaalien parhaat puolet.
Kerroksittain rakennetuissa Triplus -tyynyissä on korostettu tyynyjen tukevuutta. Tyynyjen ydinlokerossa on täytteenä untuvaista höyhentä ja uloimmat kerrokset koostuvat pehmeästä untuvasta.

Suomen Joutsenelta on tullut uutuutena myös untuvapetauspatjat.

Ylellisen pehmeä, hyvän olon Joutsen untuvapetauspatja myötäilee käyttäjän vartalon liikkeitä. Vastapainona patjan tukevuudelle, se viimeistelee vuoteen ihanan pehmeyden. Aito untuvapetauspatja on valmistettu luonnonmateriaaleista, jotka varmistavat ainutlaatuisen hyvän kosteudensiirron ja hengittävyyden.

Untuvapetauspatjat voidaan yhdistää vetoketjulla toisiinsa, jolloin ne soveltuvat erinomaisesti myös parivuoteeseen. Kahdesta patjasta saa tehtyä kätevän varavuoteen ja niistä voi muotoilla vaikkapa pehmusteen ja selkänojan sohvalle.

Joutsen untuvapetauspatja on ainoa luonnonmateriaaleista valmistettu petauspatja, jolle on myönnetty Allergia- ja Astmaliiton Allergiatunnus. Tuotteet valmistetaan eettisiä ja ekologisia periaatteita kunnioittaen.

Untuvapetauspatjalle suositellaan 60 asteen vesipesua, joka takaa tuotteiden puhtauden ja hygieenisyyden.

Kuvat ja lainaukset Suomen Joutsenen kotisivuilta.

Muoks. Meillä siis Tendret eli pehmeä ja korkea, Luksulla Petit eli napakka ja matala. Saatavana myös Ferme eli napakka ja korkea.

Dyson DC26 City

Mitä bongasinkaan Stockan kantislehdestä. Uuden Dysonin. Aika pieni.

Pienin koskaan valmistettu Dyson imuri, mahtuu A4-paperiarkille.

Mulla on Dysonin rikkaimuri ja se on rikkaimuriksi tosi tehokas. Huono puoli on se, että siinä ei ole jatkovartta, joutuu siis konttaamaan lattianrajassa.

Meillä oli iso Dyson DC23 ja se oli hyvä, mutta jopa turhankin iso. Palasin takaisin Mieleen, mutta olen niiin kypsä siihen pölypussien vaihtoon. Meillä on viikkosiivous ulkoistettu mutta imuroin silti päivittäin. Ts. joka kerran kun poikani saapuu ovesta sisään. Sitä hiekan määrää ei voi sanoin kuvata. Imuri seisoo eteisessä tulijoita vastassa, vähän kuin uskollinen koira (hännän heilutus vaan uupuu).

Tarkoitus oli hankkia Dyson Baby, mutta se on vaan jäänyt. Dysonilla on myös pystyasennossa olevia imureita, en vaan ole nähnyt niitä missään livenä. Se voisi toimi meillä, menisi pienempään tilaan.

Oliskohan tuo uusi City-versio liian pieni? Pakko pyörähtää Stockalla tsekkaamassa.

Leggareita

Lupasin taas jotain, ja koska tontut kurkkivat ikkunoista, yritän lunastaa lupaukseni. Vai lupasinko? Aamunkukka ainakin odottaa tätä postausta ja silloinhan se pitää toteuttaa. Koska Aamunkukka on hyvä tyyppi: aina ystävällinen kaikille, kuulostamatta falskilta. (Joo, nyt mä kuulostan falskilta, mutta mulla on vuosisadan darra, joten koettakaa ymmärtää). Itku pitkästä ilosta, ja vähän lyhyemmästäkin.

Omia kuvia ei ole, koska mun leggarit on 99% mustia ja koska mulla ei ole Ananan kuvaustaitoa, niin mun mustista leggareista tulisi vain mustia kasoja. Ei maksa vaivaa.

Mulla on kolme kategoriaa mun leggareille: työ-, vapaa-aika ja bilebyysat. Tuo viimeinen kategoria on täysin turha, mä en enää i-k-i-n-ä mene lähellekään mitään bileitä, ainakaan ens viikonlopun jälkeen. Ne on pahasta, lähes kuolemaksi. Ainakin tällä iällä. Ja sillä viinamäärällä.

Vapaa-ajan leggarit on pehmeitä ja joustavia, tässä sarjassa parhaat on Mopin ja Jackpotin. Kestää pesusta pesuun ja erityisesti Jackpotissa kestää myös värit tosi hyvin. Mexxin leggarit ovat tosi huonoja, suosittelen kiertämään ne kaukaa.

Töissä käytettävät leggarit ovat aavistuksen jäykempää matskua ja näin ollen ryhdikkäämmät. Ja ehdottomasti mattapintaiset. Tässä sarjassa suosikit ovat PBO ja Filippa K. Myös Selected Femmellä on hyvälaatuinen leggarivalikoima, ja myös monipuolisin, löytyy nappia, vetskaria ja muuta himmeliä lahkeista.



Juhlaversioissa on samat merkit Filippa, PBO ja Selected. Näissä vaan on enemmän kiiltoa ja hilettä.





Onlylla, Vero Modalla ja Vilalta löytyy jokaiselle jotakin. Mulla on yhdet Vilan farkkuleggarit, ihan hyvät nekin. Filipan vastaavat ovat kyllä paremman tuntuiset, toisaalta hintakin on sitten ihan eri.






Kuvat on Vero Moda, Vila ja Asos.

2012

Tämä sai tämän designfriikin ilokseksi.

Onnea Helsinki!

Wake-Up Light

eli valoherätyskello (harvinaisen ruma sana, muuten). Inka toivoo tällaista lahjaksi.



Inka on syntynyt kolme päivää ennen joulua eli taas alkaa vuotuinen ihmettely mitä lapselle lahjaksi. Kaikki mummit, kummit ja niiden kaimat tietävät, että kaihdan turhaa tavaraa kuin ruttoa. Kummeille lankeaa, ei kristillinen kasvatus, vaan lehtitilaukset. Tässä on nyt selkeä murros käynnissä. Witchit ja kumppanit ovat taakse jäänyttä elämää, nyt on Suosikkien ja Demien aika.

Suosikista Inka bongasi tuon herätyskellonkin. Itse löysin heti kehittyneemmän version, Philipsin kapineen johon saa Ipodin kiinni. Onko kenelläkään kokemusta?

Rahoille vastinetta - LOGG

Jäi itselle vähän paha maku suuhun tuon edellisen postauksen tiimoilta kun niin rumasti lynttäsin hooämmän (siis hooämmä, ei henkkamaukka, hennes tms.) vaatteet.

Lasten mallistossa on taas muutama todellinen helmi. Eli nuo LOGG -malliston collegehousut, joissa on tuo painatus lahkeessa. Meillä on ollut koko syksyn niitä päivittäisessä käytössä ja ovat edelleen kuin uudet. Polvet on ehjät, mikä on todella poikkeuksellinen ominaisuus Luksun housuissa nykypäivänä. Värejä löytyy harmaa, musta ja tummansininen. Taitaa olla myös ruskeana mutta ruskea väri on meillä boikotissa. Meiltä löytyy siis kahdet joka väriä eikä muuta välttämättä tarvitsisikaan, siis päiväkotiin.

Toinen nappiostos on LOGG -malliston trikoopaidat, tuokin kuvassa oleva yksilö on uudenveroinen kovasta käytöstä huolimatta.




Mikähän siinä on, että nimenomaan tuo LOGG -mallisto kestää niin hyvin, se normisarja on täynnä ties mitä susia?

Omin sanoin

Katrilta bongattua.

Kirjoita lauseet niinkuin ne itse sanot.

Siskoni punainen mekko mahtuu myös minulle.

Mulla mitään siskoa ole. Ja vaikka sellainen olisikin niin ei sillä ainakaan punaista mekkoa olisi. Jos kuvitteellisella siskolla olisi vaikka musta mekko niin totta mooses se menisi mulle. Ja vaikka kaikille naispuolisille serkuille. Meillä on koko suku samasta puusta veistetty.

Tarvitsetko apua kirjoitustehtävässä, jonka maantiedon opettaja antoi?

Kuule, ihan ite teet tehtäväsi, mä olen omani tehnyt 25 vuotta sitten. Ai et tajuu? Googleta. Ai se olikin matikan tehtävä, anna äiti auttaa. Miksei saa laskea koko kirjaa kerralla?

Hyvä on, tehdään niinkuin sinä ehdotit.

Iha sama. (Ja hiljaa mielessäni, tee mitä teet, mä teen mitä haluun).

Isäni aiti kertoi hakevansa meidät noin kello 17.45.

Oma tulee kuuden jälkeen. Inka alkaa valmistautua klo 17.15 muut kiskoo releet niskaan kun summeri soi.

Matkustin Helsinkiin linja-autolla, koska myöhästyin junasta.

Ai julkisilla, vai? Stadiin? Älkää nyt viittikö, isot ihmiset. Ensinnäkään stoge ei kulje meillä ja toisekseen siellä sataa. Dösällekin on turhan pitkä matka. Spåra, no joo. Mutta mulla on Qparkin parkkikortti, mitä enemmän autoa makuuttaa parkissa, sitä enemmän säästää.

Oletko nähnyt missään veljeni matkapuhelinta?

J:n puhelin on taas hukassa.

Ostitko sen hameen, jonka näimme viimeviikolla Hennes&Mauritzissa?

Turha tulla sit mulle itkemään, kun sen koltun helmat ratkeilee.

Mummin kutomaa ja teknisiä ongelmia

Hei,

ja pahoittelut, en ole tänne ehtinyt päivittämään. Kiirettä pukkaa.

Uuden koneen sain perjantaina ja nyt vasta ehdin yhtään perehtymään.

Kiva peli, ja onhan uusi aina uusi. Olen yrittänyt siirtää dataa koneelta toiselle, laihoin tuloksin. Tiedättehän niitä mainoslahjoina saatuja muistitikkuja, niitä joita pyörii nurkissa riesaksi asti? No, nyt ei löydy ensimmäistäkään. Joten kuvat ovat vanhalla koneella, ja tätä menoa siellä pysyvätkin.

Siitä tulikin mieleeni, onko teillä vinkata mistä saisi tyylikkäitä muistitikkuja? Jotain sellaista missä ei lukisi "taloussanomat" tai "kauppalehti"? Mulla oli yksi "kristallein" koristeltu, mutta se on nykyään äidilläni, koska nykymummit eivät kanna lastenlasten kuvia lompakossa vaan muistitikulla.

Mummeista puheenollen. Pyysin tätä edelllä mainittua muistitikun nyysijää kutomaan tyttärenpojalleen mustan hupullisen neuletakin. Mutsi on näitä ihmenaisia, luo uraa, neuloo nuttuja, leipoo sairaan hyviä pullia ja vaihtaa autonrenkaat siinä samalla. Ja hyppää vaikka pää edellä kaivoon jos lapsenlapset pyytävät.

Sitä neuletakkia ei tarvinnut kahta kertaa pyytää. Tuli alle viikossa. Aika on näköjään rajallista eläkeläisilläkin;).




Eka Kik Kid meillä, mä olen mieltänyt merkin liian retroksi. Tykkään, mutsin makuun voi luottaa.

Ja sitten se oikea ongelma. Tämä blogi on Inkan tilillä, en aikoinaan jaksanut luoda omaa tiliä. Nyt mulla on ollut jo oma tili useamman kuukauden, pystynkö mä siirtämään tämän blogin sinne omalle tililleni?

Teinille jotain

Sai Inkakin lauantain reissulla jotain päälle pantavaa. Tein hienon kollaasin teille mutta se hävis jo johonkin. Ihme.

Helly Hansenin talvikengät, nämä on tosi hyvät jalassa. Meillä on nyt optimaalinen tilanne, sama kengänkoko. Toivottavasti pysyykin näin. Mulla on äitini kanssa samankokoiset jalat, pää ja kädet, ja vaikka meillä omat vaatteet onkin, niin onhan se kätevää, että voi hätätilassa lainata toiselta.



Zarasta parit farkut, leggarit ja säärystimet.



Espritin alusasusetti, kukonaskelta.



Ja tässä todella epäselvässä mytyssä on valikoima H&M:n asusteita, pipo, kaulatuubi, ne ihme ranteenlämmittimet ja jotain muuta. "Äiti, saanko mä nämä kaikki? Sä oot paras!" Yeah, I know (ja sinä lapseni niin helppo, tämä oli tämän reissun ehdottomasti halvin rasti).

Kassi nro 22

Ostin itselleni uuden läppärin, Sonyn uutuusmallin. Tämä on ihan peruskone, mutta riittänee täällä pörräämiseen;). Töitä varten on työnantajan kone.

Ja tämä tuli siis ihan tarpeeseen, vanha kone vetelee todellakin viimeisiään.



Tässä on yhden kosketuksen web painike, internetin saa siis auki ilman että koko käyttis pitää pyörittää käyntiin. Ja paljon kehuja saanut Windows 7 käyttis. Inkan vajaan vuoden vanhassa pöytäkoneessa on Vista, ja se on kyllä suoraan perkeleestä...

Toimitus ensi viikolla, sitten alkaakin urakka kun siirrän vanhan koneen aarteet uudelle.

Tontun uudet popot

Kas tässä. Tuotan heti pettymyksen, eivät ole mustia tyylikkäitä eivätkä edes tyylikkäitä mutta ah, niin käytännöllisiä.

Timberlandin vk-kengät. Neljäs pari samaa mallia jo menossa, pysyvät ehjänä. Yhden päivän vanhat, en putsannut kuvausta varten, että pysytään totuudessa. Laitoin nauhoihin pikalukitukset, näin Luksu saa ne itse auki ja kiinni.



Kahdet Superfitin talvigoret. Tykkään enemmän tuosta musta-pronssi kengän mallista mutta väritykseltään harmaat ovat kivemmat. Todennäköisesti palautan nuo harmaat.



Otin kuvaan mukaan vielä viime talvena Saaran vinkistä löytyneet Sofie Schnoorin tähtisaappaat. Kiitos Saaralle, nämä olivat mun eka aleostos vuosikausiin.



Pompiissa oli myös kivoja Naturinon gorekenkiä mutta ne on niin paksuja, että Luksulla hikoaa jalat niissä.

Geoxilla on yhdet mustat talvigoret, jotka pitää vaan jostain paikallistaa.

Ja nämä Timberlandit ehkä mustana (kuvassa viime talven ruskeat).

Tontun palelevat varpaat

Eilen illalla ajeltiin kymmenen aikaan kotiinpäin. Takapenkillä oli ollut jo tovin hiljaista ja luultiin, että Luksu nukkuu. Yleensä pajattaa taukoamatta, lähinnä jotain urheiluun tai urheilutuloksiin liittyvää faktaa (aika järkyttävä määrä sitä tietoa pieneltä ihmiseltä löytyy). Yhtäkkiä takapenkiltä kuuluu kysymys:

”Eikö niiden tonttujen varpaita palele?”

Vilkaistiin toisiamme ja todettiin, että puhuu unissaan, kuten yleensä (niitä urheilutilastoja).

Hetken kuluttua hieman vaativammalla äänellä:

”Eikö niiden tonttujen varpaita palele?”

”Anteeksi?”

Hiljaisuus.

Sitten mullakin välähti:

”Onko sun varpaita palellut?”

Luksu, lähes pahoillaan:

”Joo, tänään paleli päiväkodissa.”

Okei. No mikäs siinä sitten, tänään käytiin kenkäostoksilla. Aika hyvään saumaan tuli, tänään oli koko syksyn ainoa vapaapäivä, mitä ei ollut aikataulutettu. Piti vaan käydä ostamassa Luksulle talvikengät mutta reissu meni niin hyvin että lorvittiin stadissa viisi tuntia. Tehokasta sellaista. Kukaan ei kiukutellut, itkenyt, huutanut, kiroillut tai muutenkaan aiheuttanut hämminkiä. Ruokakin oli hyvää. Autokin saatiin imuroitua ja pesetettyä. Kotiin tullessa kaikki olivat tyytyväisiä. Me oltiin kuin paraskin pesuainemainoksen perhe.

Tässä muutama niistä 21 ostoskassista (Inka laski;):



P.S Kämpin H&M:llä kävi kuhina. Kuka tunnustaa olleensa Jimmyn malliston perässä?;) Yksi niistä asioista mitä mun putkiaivot ei ymmärrä.

Calida - Second Skin Effect

Parhaat alushousut ikinä, ei purista, kiristä ja pysyy päällä pesusta pesuun. Calida Panty. Lupaan, että nämä eivät näy housujen läpi. Sloggilla on samantyyppiset hipstersit, mutta laatu ei todellakaan ole kymmenen pesun jälkeen sama.



Ainakin Stocka myy, sieltä vaan usein lopussa, joten roudaan näitä reissuista. Hintakaan ei ole paha, Suomessa hinta taitaa olla 15 euron kieppeillä (muualla tietty vähemmän).

Sen minkä alushousuissa säästän, sijoitan Marie Jo:n rintaliiveihin. Ja niille ihan oma pesuaine (en osaa sanoa onko tarpeellista, mutta varmuuden vuoksi).

Vähän työvaatteita

Lupailin jo pari kuukautta sitten esitellä omaa työvaatetustani. Se on jäänyt, ihan sen takia, että se on aika työläs homma, eikä koskaan ole aikaa. En ole kamalasti edennyt mutta löysin muutaman kollaasin minkä hätäisesti kyhäsin silloin syyskuussa. Homma ei siis ole edennyt mutta alla todistusaineistoa, että olen edes yrittänyt.

Kuten on useasti tullut mainittua, tyyli on aika simppeli. Paljon mustaa, vähän valkoista ja harmaata ja jälleen paljon mustaa. Töissä olen ”kovat kaulassa” tarvittaessa, yleensä en. Viime aikoina olen mennyt aika pitkälle neuletunika-leggarit-saappaat-yhdistelmällä, niitä löytyy aika mittava kokoelma.

Ekassa kuvassa toimistotyöläisen perusunivormu: suorat housut & musta poolo. Mustia pooloja ja mustia suoria housuja piisaa. Toisessa kuvassa musta tunika (aikaisemmin syksyllä ohuempi malli) sekä ylipitkät leggarit joissa rypytykset. Alemmissa kuvissa tummat farkut ja valkoinen kauluspaita. Vyö on niin kiiltävä, joten ei koruja samaan asuun, muuten menee liian bling-bling mun makuun.



Tämän kollaasin tarkoitusta en nyt muista, on varmaan jäänyt homma vaiheeseen. Laitan sen nyt tähän kun kerran olen näin pitkälle päässyt. Ainakin kovasti rypyssä nuo hameet, huomatkaa vihreä väri.



Toimistolla ollaan uusimassa ilmastointijärjestelmää. Välillä on ihan sairaan kuuma ja välillä taas kylmä. Mulla onkin töissä kaksi villatakkia näitä kylmempiä päiviä varten. Mopin viime talven mallistoa. Kuvassa harmaa, myös musta löytyy.




Ja loppukevennys. Aiheutin hämmennystä kanssaihmisissä saapuessani töihin päästä varpaisiin ruskeaan pukeutuneena. Duunikaveri otti kännykällä kuvan, ihan vaan todisteeksi jälkipolville. En tiennytkään, että sillä on uutisarvoa.

Kollageenia

Kävin ostamassa elämäni ensimmäisen ryppyvoiteen. Olen kasvo- ja vartalorasvojen heavyuser mutta muutamaan asiaan en ole koskenut. Kaiken maailman selluliittimönjät ovat jääneet kaupan hyllyille, samoin nämä kollageenin tuotantoa lisäävät (?) kasvorasvat. Eihän kukaan ole niin hölmö, että niihin uskoisi, eihän?

Pakko se on kokeilla. Aloitin sieltä kevyemmästä (ja halvemmasta) päästä, jos tämä ei toimi (ja en oikeasti usko sen toimivuuteen) niin siirrytään raskaampiin aseisiin.

Helena Rubinsteinin Collagenist sarjan yövoide. Kaverina ikisuosikit Biothermin Lait Corporel -vartalovoide ja Lait de Commage -vartalonkuorinta. Näihin palaan jokaisen harharetkeni jälkeen. Tuoksu ja koostumus on just eikä melkein.



Jos joku on kokeillut Sisleyn uutta ihmeainetta niin olisin kiinnostunut kokemuksista. Sen on pakko olla hyvää. Mikään niin kallis ei voi olla ihan sontaa;)