Tuntomerkit

Katrin haastamana:

Ulkonäköäni kuvaa parhaiten ”epäsuomalainen”. Olen siis ihan eurooppalaisen mutten suomalaisen näköinen. Saattaa johtua siitä, että vain 25 % geeneistäni on suomalaista, muu tulee Keski-Euroopasta.

Hiukset - ovat paksut ja karheat. En ole ikinä tehnyt, tai osannut tehdä, hiuksilleni mitään. Omistan föönin mutten ole sitä koskaan käyttänyt. Suoristusrauta löytyy kaapista ja sitä käytän satunnaisesti. Paksut ja taipuisat hiukset antavat kuitenkin paljon anteeksi. Kampaajalla käyn säännöllisesti parin kuukauden välein, jokin sävy ja mallinpäivitys tehdään aina. Luonnostaan hiukset ovat keskiruskeat. Syksyllä tummenee ja keväällä vaalenee.

Silmät - ovat vihreät ja vinot. Kulmat ovat tummanruskeat ja paksut. Olen aika laiska laittamaan itseäni mutta kulmat pitää nyppiä parin päivän välein, muuten näytän entisen neuvostovallan edesmenneeltä johtajalta.

Meikki - En ole koskaan erityisemmin meikannut, nyt huomaan, että iän myötä se todellakin kannattaisi opetella. En kuulu iättömien ihmisten joukkoon. Töissä menee meikkivoide, poskipuna ja ripsivärilinjalla. Kotioloissa en käytä meikkiä, eikä ruokakauppaan meno vaadi kuin kengät jalkaan. Juhliin menen ammattimeikkaajan kautta, itse en osaa edes rajausta silmiin tehdä. Ja mihin ihmeeseen sitä valokynää tungetaan?

Geelikynnet - minulla on ollut vuosikausia, ainoa keino mikä estää kynsien pureskelun. Kahtena viime kesänä on ollut myös varpaissa geelikynnet, en sentään niitä pureskele mutta saa jalat näyttämään kivemmilta. Olen avannut jo sukattoman kauden, perjantaina lähtivät sukat jalasta ja takaisin ne laitetaan aikaisintaan syyskuussa.

Kroppa - on sopusuhtainen. Pituutta on 173 (tai jos tarkkoja ollaan niin puoli senttiä päälle). Paino on ollut vajaat 60 kiloa koko aikuisiän, raskauksia ja imetysaikoja lukuun ottamatta.

Vaatteet - ovat kesäkautta lukuun ottamatta lähes aina mustia, samoin kengät ja laukut. Kengissä on aina korkoa, kesäisin käytän satunnaisesti ballerinoja. Koruja olen oppinut käyttämään vasta viime aikoina, kelloa en vieläkään. Laadukkaat ja hyvin istuvat vaatteet ovat pukeutumisen perusta. Pukeudun aina tilanteen mukaan ja tämän olen opettanut myös lapsille.

Askellus - on määrätietoista, en koskaan haahuile päämäärättömästi ympäriinsä. Ja kiire on lähes aina. En tajua miten minusta on tällainen tullut?

Auto – Pieni ja harmaa tai iso ja musta. Rakastan autolla ajamista. Ajan mielelläni ja lujaa, nopeusrajoitukset ovat muita varten;). Jos lapsia ei olisi niin alla olisi moottoripyörä.

Yllytyshullu – Edelleen keski-ikäisenä, keskiluokkaisena kahden lapsen äitinä olen ensimmäisenä mukana jos joku ehdottaa jotain uhkarohkeaa (lue: tyhmää). ”Ajetaanko mopolla järveen?” ”Joo, hyvä idea!”.

Luonteenpiirteistäni leimaavin on analyyttisyys. Ja äkkipikaisuus. Sekä kärsimättömyys. Olen halki-poikki-pinoon ihminen, pientä näpertelyä en jaksa. Pystyn omaksumaan helposti isojakin kokonaisuuksia. Ja stressinsietokykyni on äärimmäisen hyvä. Ja työnantaja kiittää:-)

Kaikista parhaiten minut tunnistaa suklaamuruista näppiksellä ja tyhjistä suklaapapereista. Työpaikan siistijä kysyi minulta kerran, että onko kaikki roskiksesta löytyvät tyhjät suklaakääreet todellakin minun? Nyt sullon osan papereista käsilaukkuun ja vien kotiroskikseen…