tiistai 31. tammikuuta 2012

Liikkuuko ne?

Lasten liikunta, tai sen puute, on ollut kovasti tapetilla viime aikoina. Viimeisempänä HS eilen 

Suositusten mukaan lasten pitäisi liikkua 1½ - 2 tuntia päivässä. Sehän tulee helposti leikki-ikäisellä jo hoitopäivän aikana. Koulu-ikäisillä saattaa tehdä tiukkaa, jos liikuntaharrastuksia ei ole eikä lapsi ole taipuvainen leikkimään liikkuen. Liikunnaksi lasketaan myös liikunnalliset konsolipelit. Ja miksei laskettaisi, kyllä niissä hiki tulee (ei sillä, että kilpailuhenkinen olisin).
Jostain tutkimuksesta* luin, että viimeisen 20 vuoden aikana arkiliikunta on laskenut merkittävästi,  samaan aikaan liikuntaharrastusten määrä on kasvanut**.
*luotettava tieteellinen lähde **en muista kuinka merkittävästi
Meillä kumpikin lapsi harrastaa liikuntaa. Isompaa on ohjattu liikunnan pariin pienestä pitäen ja lajeja on kokeiltu laidasta laitaan, jotta löytyisi ne mieleiset. Liikkuu nykyään jopa enemmän kuin pienempänä, omasta halustaan. Teini-ikäisillä se ei käsittääkseni ole itsestään selvyys, ehkä terveyskasvatuksesta on ollut jotain apua.


Nuorempaa ei ole paljon tarvittu ohjata, kaikki käy. Ainakin jos siinä on pallo. Tai maila ja pallo. Suksetkin käy.  Ja luistimet. Okei, kaikki käy.  Koko ajan. Aina. Rasittavuuteen asti. ”Ongelmana” on enemmänkin levon kuin liikunnan puute. Lapsi itse ei koe liikuntaa ongelmana, eikä ainakaan toistaiseksi oireile väsymystään, mutta itseä tahti hirvittää. Laskin hänen liikunnan määräkseen 35 tuntia viikossa (varovaisesti alakanttiin), saman verran kun keskivertotyöläinen viettää viikossa töissä. Mulla tulee ylikuntoa pelkästä ajatuksestakin.

UKK-instituutti ja Nuori Suomi ovat julkaisseet artikkeleja lasten ja nuorten liikunnasta. Kannattaa lukea, jos aihe yhtään kiinnostaa (ja toivottavasti kiinnostaa). Kouluikäisten suositukset täällä ja leikki-ikäisten täällä.



25 kommenttia:

  1. Meillä taitaa väkisin tulla tuo vaadittu määrä kun lapset juoksevat ympäri asuntoa ja vauhti ei meinaa loppua millään. Tuo ulkona liikkuminen onkin sitten hankalampi homma. Näin kovemmilla pakkasilla ulkoilua ei kestä minun eikä Jaden kasvojen iho. Ja sitten taas keväällä/kesällä tulee ulkoiltua montakin kertaa päivässä. Eli vaihtelevaa :) Mielenkiintoinen aihe, kiitos siitä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Missä sä olet ollut? Sun blogi on suljettu eikä mua ole kutsuttu. Paheksun.

      Uskon, että vauhtia riittää, ihan ohjaamatontakin:)

      Poista
  2. No ei siis ihme, että tuon ikäiset muksut (varsinkin pojat) syö kuin hevoset! :-D

    Vähän veikkaan, että oma jälkikasvuni tulee seuraamaan äitinsä jälkijä antiurheilijana, joten täytyykin alkaa ajoissa patistamaan tuohon liikkumiseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, ne syö. Meillä on ihan tolkuttomat ruokamenot. Oikein hävettää, jos L on jossain kylässä syömässä, odottelen milloin alkaa laskuja tippua postilaatikkoon.

      Jos Nellille yhden lajin keksitte, niin sekin riittää tuo sitä onnistumisen iloa. Vielä ei ole kiire:)

      Poista
  3. Tämä on aina ajankohtainen aihe. Itse ajattelen, että lasten liikuntaan voi vaikuttaa ainakin kolmella tavalla: kiinnittämällä huomiota arkiliikuntaan (tarha- ja koulumatkat, ehkä harrastuksiinkin kävellen/pyörällä), toiseksi oman, mieluisen lajin löytäminen ja vielä vanhempien esimerkki. Jos itse vaan makaa sohvalla, niin antaahan se jotain kuvaa tenavillekin..

    Tähän löyhästi liittyen, neuvoisitko noviisia, mitä futisjunnulle päälle talvella ulkopeleihin? Entä kuplahalliin? Myrsky vei kuplan, jossa piti pelata, joten talvipelit pelataan taivasalla ja pakkastakin pukkaa.. Välillä kun on vielä vaihdossa seisoskelua ja pelien välit. Tulis jo kevät;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo arkiliikunta on meidän ongelma, aika ei riitä siihen, että liikuttaisiin harrastuspaikkoihin liikkuen. Typerää kyllä. Ja ihan totta, vanhempien esimerkillä on vaikutusta.

      Suosittelen alle villaa sisältävän teknisen kerraston, ei niitä liukaspintaisia polyestervirityksiä (esim HH:lla ja POP:lla on vähän paksummat kerrastot). L pelaa kuplassa, joten tuulenpitävää ei tarvitse vaan alusasun päällä on suoraan peliasu (umbron hieman paksummat housut ja paita, heillä siis virallinen treeniasu seuran puolesta). Mutta jos ulkona pelaisivat niin väliin laittaisin kovemmilla pakkasilla ohuen mikrofleeceasun. Ne perinteiset pelisukat ovat kylmät, meillä käytetään nappisten kanssa Falken paksumpipohjaisia Warm sukkia, ovat kuitenkin riittävän ohuet. Ja ohuet mikrofleecekäsineet, topparukkasilla on paha pelata, puuvillasormikkaista ei ole mihinkään. Päähän villasekoitepipo (tuulenpitävä), L:llä on peliasuun kuuluva puuvillapipo, mutta kuplassa sekin riittää. Ja vaihdossa takki päälle, meillä koutsi houlehtii siitä vielä näiden pienien kanssa.

      Poista
    2. Niin, siis alimpaan kerrokseen ei missään tapauksessa puuvillaa, se on kylmää kosteana.

      Poista
  4. Tärkeää on myös että liikuntaa varten on kunnon kamppeet. Ei tietenkään välineiden tarvitse olla tiettyä merkkiä tai muuten viimeisintä huutoa mutta pyöräily on mielekkäämpää kun pyörä on kunnossa ja kevyt polkea (lasten pyörät ovat usein todella raskaita ja huonoja polkea), luistelu mukavaa kun luistimet on teroitettu ja hiihto kivaa kun sukset on sopivan mittaiset ja voidellut.

    Meillä pojan ehdoton suosikkilaji on lätkä. Normaalisti kärsivällisyys on hyvin rajallista ja itsekritiikki kovaa mutta jo parivuotiaana kun sai luistimet ekaa kertaa jalkaan ei niitä enää olisi saanut ottaa pois. Suosikkihommassa on ihan sama vaikka kaatuu, ei kun uudestaan pystyyn ja menoksi..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Just näin. Luistimet kannattaa teroittaa säännöllsesti ja fillarinkumit pumpata. Onneksi nykysuksia ei tarvitse voidella;)

      Poista
  5. Mielenkiintoinen aihe. Itsestä tuntuu että liikkuminen on itsestäänselvyys mutta lehtiä lukiessa totuus onkin toinen. Vanhempien esimerkistä se lähtee!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näinhän se on. Vaikka kyllä ne sohvaperunoidenkin lapset saattavat liikunnasta innostua:)

      Poista
  6. Wau. Lapset taitavat olla elohopeasta :)

    Suosikkiaihe ;) Liikunnan määrä on laskenut koska arkiaktiivisuus on vähentynyt. Tietty voi syyttä tietsikoita ja pelejä. Mutta, mutta. Kukahan ne (osto- ja hankinta-) päätökset tekee? Harrastuksiin, kouluun kuljetaan autolla, liikuntaharrastuksissa "jonotetaan"- tunnista saattaa suurin osa mennä ihan muuhun kuin liikkumiseen…

    Lasten suurin este liikunnalle on aikuiset( vanhemmat). " Älä hypi/ riko välineitä/ heitä lumipalloja/juokse/kiipeile/mene pimeällä ulos. "You name it.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Peukku ylös, mietin juuri eilen samaa, että siihen jonotteluun ja odotteluun menee suurin osa tunneista!

      Poista
    2. Niitä on pakko kuljettaa, kun nykypäivänä alle 12-vuotiaat eivät saa kulkea missään yksin. Hieman karrikoitua, mutta ymmärrätte varmasti pointin.

      Poista
    3. Anni, totta tuokin. Mutta kun hieman kasvavat ja oppivat, niin itseohjauskin lisääntyy ja jonossa seisominen vähenee.

      Poista
  7. Jep, tuttua täälläkin. Ongelmana tosiaan se levon määrä. Vaikka varsinaisia harrastuksia ei ole kuin tunti viikossa, väitän että useampi tunti per päivä tulee aktiivista liikuntaa. Jos ei ole uimassa, luistelemassa, pulkkamäessä, tenniksessä tai jossain muussa niin kotona menee pitkin seiniä ;)

    VastaaPoista
  8. 35 tuntia? kuulostaa kovalta. Miten olet tuollaiseen lukuun päässyt?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin kuulostaa, mutta kun exceliin listaa, niin on hyvinkin totta. Näin talviaikaan, kesällähän tunnit vaan lisääntyy.

      Poista
  9. Kyllä ne liikkuu, kunhan vanhemmat antavat siihen mahdollisuuden :)

    Harva terve lapsi istuu vapaaehtoisesti paikallaan kovin kauaa! Meillä ei tarvitse kuin telkkarista tulla lemppariohjelman tunnusbiisi, niin kaikki teiniä nuoremmat säntäävät joraamaan tahdissa.

    Kouluun kävelevät, ohjattuja liikuntatunteja on tytöillä (omasta halustaan) 4-10 viikossa ja muun ajan harjoittelevat kärrynpyöriä olohuoneessa tai riekkuvat ulkona jne. 6-vuotiaat tulivat eilen tuomaan hupparit pois takin alta kun oli niin hiki ja pihalla -14'C. Jep, aika kovaa saa silloin juosta :)

    Ja samaa mieltä olen monen edellisen kanssa eli vanhempien esimerkki on se tärkein. Yhteisistä hiihto- yms. reissuista vielä jää ne parhaat yhteiset muistotkin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on koulumatkan pituus 5 minuuttia joten siitä ei paljon liikuntaa saa. Ohjattua liikuntaa on kummallakin 7-8 viikossa. Inka ei varsinaisesti pihalla pyöri, mutta harrastuksiin siirtymisessä tulee sitä arkiliikuntaa (häntä ei enää kuskata). Ja kaverin perhe hankki koiran, sen kanssa saa liikuntaa.

      Luksu sitten pyörii muidenkin edestä:) Toisaalta parempi, että on jotain oikeaa tekemistä mihin voi energiansa purkaa.

      Poista
  10. Hyvä ja aina ajankohtaine aihe tosiaan!

    Pienet kyllä liikkuu kunhan siihen antaa mahdollisuuden -tosiaan jopa rasittavuuteen asti. En tiedä missä kohdassa se lopahtaa, mutta omiani olen ajatellut aivopestä siihen, että liikkuminen kuuluu elämään yhtä luonnollisena osana kuin syöminen ja nukkuminen. Mitenkähän saisin ne kasvatettua tynnyrissä pois ulkomaailman vaikutteilta..;)?!

    On NIIN totta, että harrastukset luovat harhaa tarpeeksi liikumisesta. Lapset kuskataan pelipaikale usein autolla ja sitten liikunaksi tosiaan lasketaan koko aika jonka lapsi harrastuksen parissa viettää. Toki monella suuri osa tuosta ajasta painetaan täysillä, mutta sitten varsinkin suuremmissa ryhmissä ei välttämätttä ihan koko ajan kyllä tehdä.

    Mä lisäksi olen huolissani noiden teinien kohdalla siitä, että ne ei ULKOILE - nysvää vain sisällä. Kuuntelin lisäksi juuri kahulla nitä tuntimääriä, joita lapset viettävät koneella päivässä (eikä se siis ollut mikään tutkimus vaan tuli vanhempien suusta..).

    Liikunta on ihan supertärkeää - sen lisäksi että niiden vanhempien pitäisi huolehtia että lapset liikkuu, niiden pitäisi liikkua myös itse.. Kaksi kärpästä yhdellä iskulla, NIIN helppoa - ja kuitenkin niin vaikeaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on yksi, joka ei pienenä liikkunut tuumaakaan, jos ei ollut pakko:) Nykyään liikkuu ihan mielellään ja toivon, että tekee sitä vielä 10 vuoden päästäkin.

      Pienempien, tai ei niin tavoittellisten, lasten harrastusten kohdalla tuo harrastusten paikallaanoloaika on ihan totta. Meillä lapset kyllä liikkuvat harrastuksissa suurimman osan aikaa. Tietty tuokin on laji- ja valmennuskohtaista.

      Juu, teinit ei turhanpäiten ulkoile. Onneksi yläkoululaisten ei tarvitse mennä välitunnillakaan ulos, siellähän on kylmää ja märkää ja ties mitä. Saattaa saada myös raitista ilmaa, yök:)

      Poista
    2. Heh. Yläkoulussa on yksi ryhmä, joka menee välitunnilla ulos säästä riippumatta… tupakoijat. Huvittavaa katsella palelevia nuoria koulujen nurkilla! Saavatpahan raitista ilmaa ;)

      Poista
  11. Tämä on hyvä aihe. Ei pienimmät sitä ohjattua liikuntaa erityisesti tarvitse, mutta liikuntaa kyllä.

    Meillä esikoinen ainakin liikkuu riittävästi ohjatusti ja muuten. Ohjattua liikuntaa on, no, ihan riittävästi, ja lisäksi poika pyörii tuossa omalla pihalla tai lähiympäristössä. Nuorempi ei liiku niin paljon, mutta riittävästi kuitenkin.

    Sen huomaa kyllä, jos jostakin syystä on jäänyt liikunta vähemmälle. Seinillehän nuo silloin hyppii ja keksii kaikkea mukavaa toistensa kiusaksi.

    VastaaPoista