Myöhästyneet syntymäpäiväonnittelut!

Paljon onnea! Mulle!

Myöhästyneet onnittelut myös Joas ja Saara! Muistin kyllä, mutta en ”ehtinyt” (kun on niin mahdoton kiire) onnittelemaan.

Mulla oli eilen syntymäpäivä. Kiitos kaikille onnitteluista! Ja illan yllätyksestä:). Kivaa oli! Mittarissa nyt 39 ja täytyy sanoa, että ei tunnu missään. Mulla ei ole mitään ikäkriisejä ollut, kolmenkympin jälkeen lopetin laskemisen ja nyt on aivan sama onko 32 vai 39. Ihan rehellisesti sanottuna, elämä on luvattoman helppoa. Töissä on tietty kiire, mutta niin on kaikilla muillakin, että olisi aika väsynyttä nurista siitä. Lapset on jo niin ”isoja” ja itseohjautuvia, että mulle on langennut lähinnä assarin, tai autokuskin, paikka. Jopa siinä määrin, että kädet hakkaa tyhjää. Mitähän sitä alkaisi?

Ja koska oli syntymäpäivä, ostin itselleni lahjoja. Monta. Ihan vaan siltä varalta, että muut eivät muistaisi ja jäisin ilman. No en jäänyt. Äidiltä sain tuolin, näitä voi alkaa keräillä. Mun äiti on maailman paras lahjojen antaja, koskaan ei ole mennyt lahjavalinnat pieleen. Lähes kaikki astiat, klassikkoasusteet ja muut keräilykohteet ovat äidin antamia, kyllä äiti tietää.



Fritz Hansen uutuus: Nap Chair. Suunnittelija Kasper Salto. Saan itse valita värin (valkoisen) ja nojallisen tai nojattoman version väliltä.

Niin, sain toki mieheltäkin lahjan. Se meni kyllä todella pieleen. En sitä vielä paljasta, tokkopa koskaan, sen verran pureskeltavaa asiassa on. Lahjan saatuani, ensimmäinen kommenttini oli spontaani ”Mitä helvettiä?” Kyllä, kiroilin, sen verran pommi se oli. ”Mutta kulta, sähän rakastat yllätyksiä..” ”Ensinnäkin, en tällaisia yllätyksiä, ja toisekseen, tämän jälkeen en todellakaan ole sun kultasi”. Nyt jo hymyilyttää:).