Week to go

Aamukampa taskussa, vika työviikko ennen lomaa alkamassa. Stressi duunissa juuri ennen lomaa tuntuu vaan kasvavan vuosi vuodelta. Tai sitten mulla on kynnys madaltunut...

Duunit hoituu kyllä, mutta loman eteen en ole tehnyt mitään. Inka aloitti lauseen taas sillä pelottavalla ”Äiti, oletko muistanut..?”. Lausetta ei edes tarvitse jatkaa kun tiedän vastaukseni. ”Todennäköisesti en.” Toisaalta on kiva, että joku muistuttaa, mitä olen unohtanut. Tällä kertaa hotellivaraukset. Ehtiihän tässä, viikko aikaa. Haastavaksi asian tekee Luksun ikä, nyt kun kaveri on yli kuusi vuotta, hän tarvitsee oman sängyn (siis yleisen hotellikäytännön, ei mun, mukaan). Ja Kroatian hotellikanta tuntuu olevan sellainen, että lisävuode ei ole ihan yksinkertaisin asia järjestää. Ainakaan säädylliseen hintaan. En tosiaankaan maksa 50 % huonehintaa 6-vuotiaan lisävuoteesta. Ilmaisia tai halvempia lisävuoteita löytyy näistä lapsiperheille suunnatuista all inc resorteista, mutta ne ovat juuri sitä mitä en ainakaan halua. Ja sitten olen hieman rajoittunut sisustuksen suhteen…



Reissun ensimmäinen etappi on Venetsia, jossa olemme ensimmäisen yön. Tarkoitus oli olla pidempään, mutta ottaen huomioon matkaseurani, kukaan kaveripiirini Venetsian-kävijöistä ei suosittele tupaten täynnä olevaa haisevaa (vesi kuulemma haisee helteillä) kaupunkia. Pyhä Markuksen tori kirkkoineen on nähtävä ihan yleissivistyksen vuoksi, lisäksi jokin gondoliajelu olisi paikallaan.

Venetsiasta löytyy hotelleja joka lähtöön, niissäkin hinnat aika kohdillaan. Normi neljän tähden hotelli helposti kaksi-kolmesataa euroa. Koska yövymme vain yhden yön, niin hotellilla ei niin väliä, kunhan lähistöltä löytyy paikoitusalue. Luulin, että Venetsian keskustaan ei pääse lainkaan autolla, mutta kyllä sekin onnistuu ja kaupungissa on kuulemma ihan parkkialueitakin. Toivottavasti tämä tieto pitää paikkansa, muuten yövytään Fiatissa;)

Suosituksia otetaan vastaan. Jos huomenna joutaisi..