sunnuntai 30. syyskuuta 2012

Milaan jacket

 
Ensimmäinen tehtävä suoritettu.
Vingonon pusakkamallinen takki.
 
Tämä takki bongattiin jo aiemmin syksyllä Saksan reissulta.
En sitä silloin ostanut,
ei tuntunut järkevältä 32 asteen helteessä (ja käsimatkatavaroissa).
Nyt se on loppuunmyyty lähes kaikkialta, oli kuitenkin onni myötä.
 
Pipon ostin jo aiemmin.
Poika ei yleensä näytä ihan terävältä näissä tupsupipoissa,
mutta tämä sopii hänelle hyvin.
 
 
Ja kaapista (ei tartte kommentoida) löysin nämä.
Korkkaamaton neulesormikaspari muutaman talven takaa.
 
En ole unohtanut sitä listaa, viikonloppuna ei vaan ole ollut aikaa.
Mutta lupaan laittaa sen ensi viikolla.

lauantai 29. syyskuuta 2012

Uusi matto


Mun mattoprojekti on edelleen vaiheessa. Olen kohta kolme vuotta suunnitellut vaihtavani olohuoneen lattialla (talviaikaan) olevan nukkamaton johonkin muuhun. Kaikenlaisia viritelmiä olen testaillut, mutta ”sitä oikeaa” ei ole tullut vastaan. Tai jos olen sen oikean löytänyt, niin hinta on ollut reilusti päälle kaksi tonnia. Ja niin paljon en ole valmis mattoon panostamaan, ainakaan niin kauan kuin pikkupossu asuu kotona.
Olen katsellut sillä silmällä myös Chilewichin mattoja. Nekin pirulaiset vaan maksavat ihan liikaa. Kunnes eteeni tipahti haaveilemani matto, ihan oikeassa värissä. Puoleen hintaan, miettikää mitä säästöä. Lähtöhinta toki on sellainen, ettei tuo puoleen hintaankaan ihan ilmainen ollut.
Nyt mulla on siis uusi matto. Pikkupossu ja sisarensa nirppanokka tuomitsivat maton epäsopivaksi olohuoneeseen. Liian kova. Myönnän. Paras se olisi eteiseen, mutta maton pinta on sellainen, että se nielee ihan taatusti ne kirotut tekonurmen kuminappulat. Pikkupossu toki ilahtuisi, jos joku päivä eteisessä kasvaisi ihka oikeaa tekistä.
Tuuppasin maton ruokapöydän alle. Meillä ei ole koskaan ollut mattoa muualla kuin eteisessä ja olohuoneessa (ja joskus lastenhuoneissa), mutta nyt sellainen on ruokatilassa.  Sopii tilaan hyvin, nyt meillä on basketwawea niin pöydän päällä kuin sen allakin. Mutta: sitä olohuoneen mattoa ei ole edelleenkään. Stockalta bongasin Kinnasandin Hemp -malliston mattoja, aivan ihania. Näissäkin tulee hinta taas ikävästi esteeksi.  Mutta joku Kelim –matto on saatava.

 
 
Kinnasandilla on saatavana myös tekstiilejä, aivan mielettömiä. Ja Stockalla olisi kaikki kankaat -20 % lokakuun ajan, myös Kinnasand. Toivottavasti en luo tarvetta niille:)

perjantai 28. syyskuuta 2012

Kapeat toppahousut


Pojille on tosi vaikea löytää kapeita toppahousuja, sellaisia mitkä menisivät koulussa tai vapaa-ajalla.  Tai hiihtäessä. Luksu ainakin kokee leveät skimbahousut hankalaksi murtsikoilla sivakoidessa.

Kapeimmat mitkä olen löytänyt ovat Timberlandin Ski Pants toppahousut. Meillä oli viime talvena kyseiset housut harmaana ja olivat tosi kivan malliset. Malli on kapea ja mitoitus niukka, ehdottomasti hoikan pojan housut. Seuraavaksi kapeimmat ovat Ticketin, joita en enää haluaisi ostaa. Voi olla, että joudun kuitenkin. VdT:lläkin on ainakin ollut suht kapea malli, mutta niiden saatavuus on melko huono. Popin housut ovat hyvät ja kestävät, samoin Peakit, mutta kummatkin ovat melko leveät lahkeista. Everestin housuista ei nyt ole vertailutietoa, muistelen, että mallistosta löytyi vähän kapeampaakin, mutta ne kapeammat ovat enemmänkin sellaista kevyttoppaa. Korjatkaa jos puhun ihan omiani. Stockalla oli Cuben toppahousuja, sellaisia semi-leveitä ja hinnasta päätellen ei kovinkaan teknisiä.

Lautailumerkeiltä löytyy paljon toppahousuja, mutta ne ovat sitten ihan rinnekäyttöön tarkoitettuja eikä kapeudesta näin ollen ole tietoakaan.


EDIT.

Anni ehtikin jo lisäämään Napapijrin housut. Totta, malli on hyvä ja kapea, mutta hinta on isompien mallistossa suolainen: lähes 200 euroa. Näitä on meilläkin ollut, myös aikuisilla, mutta koulukäyttöön en tuon hintaisia osta. Toinen hyvä ja kapea malli on Poivre Blanc. Senkin saatavuus on vähän niin ja näin ja hintaluokka samaa Napapijrin kanssa.

Unohdin täysin kotimaisen Reiman. Tai ehkä mun alitajunta kielsi senJ Ne  eivät vaan kestä. Reimalla on isompien lasten katu-uskottavampi mallisto, mutta jos housut ovat palasina viikon käytön jälkeen, niin ei paljon auta, vaikka olisi kuinka kiva malli. Reimalta toivoisin nykyisen markkinointikamppiksen yhteydessä myös fokusoitumista laatuun. Olisiko ihan mahdoton ajatus laittaa polvet (ja takapuoli) vahvemmalla cordura -kankaalla? Lisää varmasti kustannuksia, mutta itse kuluttajana olisin valmis ehjien housujen ilosta maksamaan.

Sitten on tietenkin vielä ruotsalaiset ketjuliikkeet. En tiedä, onko se ennakkoluuloa vai mitä, mutta en vaan jaksa uskoa niiden osaamiseen tällä alueella.

Mitäs muuta unohtui?
 
 
Kuvat Viivi&Viktor.

 
Viivi & Viktorissa on myynnissä niitä Timben toppahousuja. Jos tarvetta on, suosittelen tilaamaan sieltä. Ainakin vielä ilmaiset toimituskulut eli niitä ei kannata lähteä merta kauemmas tilailemaan. Hintaero ulkomaisiin kauppoihin on alle 10 euroa, joten postikulujen kanssa housut tulevat ulkomailta tilattuna kalliimmiksi.
Ja tässä vielä vertailukuvia Luksun vanhoista toppahousuista:
 
Alimmaiset farkunväriset PO.P 140 cm, keskellä mustat Ticket 134 cm ja päällimmäisenä harmaat Timbet 140 cm. Kuten kuvasta näkyy, Timbet ovat tosi niukkaa mitoitusta, koska Ticketin 134 cm:t ovat ihan normaalimitoitusta.
 

torstai 27. syyskuuta 2012

TH bag for BHI

 

 
Limited edition ja only online.
 
Laukku maksaa 299,90 euroa ja 100,00 laukun hinnasta menee suoraan
Breast Health Internationalille.
 
Jos olisin laukkua vailla, niin tähän voisin tarttua.
 
 
Kuvat TH
 

keskiviikko 26. syyskuuta 2012

Kaikki uusiksi

Inventoin Luksun talvivaatteita ja tajusin, että kaikki talvivaatteet menevät uusiksi.
Tällaista tilannetta ei ole ollut moneen vuoteen.
Usein on ollut niin, että poika on lopputalvesta venähtänyt sen verran,
että kesken talven on pitänyt uusia osa vaatteista ja ne uusitut ovat menneet ainakin seuraavan alkutalven.
Viimeiset kaksi talvea on menty 140 cm:n vaatteilla
ja niitä on ostettu pikkuhiljaa kahden talven ajan, tarpeen mukaan. 
Nyt ei ole mitään sopivaa, ei yhtään mitään.
 

 
Siis kaikki uusiksi, yhtä Peakin takkia lukuunottamatta.
Masentaa, kun ei tiedä mistä aloittaa. Pitää aloittaa kaikesta.  
 
Jotain olen hahmotellut, tein jopa exceltaulukon avuksi,
mutta kuitenkin tuntuu aivan toivottomalta.
Se listakin on lohduttoman pitkä.
Kun edes tietäisi millainen talvi on tulossa.
 


RR ja nukkavieru Nelli

 
Uusin Räppääjä on kaupoissa.
 
Myönnän, hieman hymyilytti tuo nimi.

tiistai 25. syyskuuta 2012

Filorga ja CP+R

 
Olen viime aikoina ollut poikkeuksellisen väsyneen näköinen.
Joo, tätä samaa virttä olen veisannut viimeiset kolme vuotta,
mutta nyt olen ihan oikeasti.
 
Äitinikin on huomannut asian, samoin anoppi.
 Jälkimmäinen osti mulle rautatabletteja,
äitini taas Gerimaxin lisäksi  - ei niin hienovaraisesti -  uuden seerumin.
 
Paranneltu versio Estee Lauderin klassikosta.
Erittäin hyvä parannus.
Joskus skippaan kiireessä kosteusvoiteen,
 laitan aamuisin puhtaalle iholle tuon seerumin ja
 siihen päälle saman valmistajan BB -voiteen. Opin käyttämään sitä:)
Ei kaipaa välttämättä erillistä kosteusvoidetta väliin.
Ainakaan mun normi-iholla, kuiva iho saattaa jotain lisäkosteutta tarvitakin.

 
 Olen sitä ennenkin kehunut, toimii mun talvi-ihoon.
 Nyt päätin ennakoida ja ottaa yhden kuurin jo ennen kuin katastrofi muuttuu mahdottomaksi.

 
Ostin myös Optim - Eyes silmänympärysvoiteen.
Tämä todella toimii, laskee turvotusta ihan oikeasti ja siloittaa silmänympärysihoa.
Ei empiiristä faktaa silmänalusten vaalenemisesta, mutta kohdekin on haastava.
 
Korkkisysteemistä erityismaininta.
Pullossa ei ole erillistä korkkia, vaan annostelija kierretään auki.
Mitä vähemmän irtoavia osia, sen parempi.

maanantai 24. syyskuuta 2012

Sitä sain, mitä tilasin.

 
 
Pitkiä ja kapeita. Siis oikeasti pitkiä.
Ihan niin kuin ystävällinen turkulainen lupasi.
 
 
Housuja resorivyötäröllä.
 
Ostin kokoa 146 cm, onneksi en sitä 152 cm:ä,
sillä nämä sataneljäkutoset ovat samaa pituusluokkaa kuin
 monen muun valmistajan kokoa isommat.
Leveys on kuitenkin kapeampi kuin keskimäärin tämän kokoluokan housuissa.
 



sunnuntai 23. syyskuuta 2012

Syksy tuli taas yllättäen

Tuli taas yllättäen hieman viileä. Ja mulle ihan yhtä yllättäen kiire ostaa Luksulle treenikamojen alle aluskerrastoa. Siis useampaa, yhdellä ei pärjää mitenkään, mutta akuuteimpaan tarpeeseen edes se ensimmäinen.

Luksulla tulee sekä treeni- että kisa-asut seuran puolesta. Toki ne tarvitsee itse maksaa. Sinänsä helppoa, ei tarvitse miettiä mitä treeneihin päälle. Asujen värit ovat musta ja punainen, joten alusasutkin ovat mustia. Mut tuntien olisivat muutenkin. Meillä on ollut ohuemmat tekniset kerrastot Adidaksen (koska ne ovat Adidaksen ja puna-mustia) ja Popin. Popilta ei tänä vuonna enää olekaan kokomustia settejä, ainoastaan jotain kummallisia (lue: epämustia) väriyhdistelmiä. Stockalta löysin Adidaksen mustan aluspaidan mutta settiin ei ollut tarjolla kuin lyhytlahkeiset housut. Jos jostain bongaatte sarjan pitkät housut, niin olisin iloinen vinkistä. Pitkät mustat alushousut löysin Stadiumista, Everestin kamoissa on erinomainen hinta-laatusuhde. 

 
Adidaksen aluspaita. Nuo harmaat logot ja raidat ovat heijastinnauhaa. Aika fiksua, sanoisin.
 
 
Stockalta löytyi myös Adidaksen gorelenkkarit. 
Kätevät nauhat ja vähän paksumpi pohja, ei pääse kylmyys niin helposti läpi.
 
 
 
 
Ja sitten hanskoja, pipoja ja sukkia metsästämään.
 
 
 
 
 

lauantai 22. syyskuuta 2012

Keskeneräisiä projekteja


 
Elämä on taas yhtä keskeneräistä projektia.
Keskeneräiset liikuntaprojektit ..tuttavat kaikista eniten.
Ei niistä sen enempää, ei ole mitään puhuttavaa.
Mun liikunta rajoittuu lähinnä ripeään kävelyyn paikasta toiseen
ja konserteissa hengailuun.
Kyllä niissäkin hiki tulee.
 
Ruuhkissa, kaikenmaailman urpojen seassa,
autoilu taas saa sykkeen kivaan nosteeseen.
Että ei tässä ihan toimettomana olla oltu.
 
Heti sen jälkeen elämää vaikeuttaa keskeneräiset uniprojektit.
Äitini aikoo pitää minulle unikoulua, minulla ei kuulemma ole kunnollista unirytmiä.
Sopivaa ajankohtaa odotellessa (ehkä joululomalla) hän toi minulle Gerimax Energy Plussaa. 
 Ja uuden anti-age seerumin. Äidinrakkautta ei voita mikään:)
 
Kolmanneksi eniten ottaa päähän keskeneräinen kodin syysstailaus.
Uusia parvekekukkia olen haalinut,
 mutta nekin olivat useamman päivän niissä kaupan pusseissa.
Onneksi kodinhoitajamme, se jota mummiksi kutsutaan,
oli pelastanut ne kukkaruukkuihin.
 
Olen ostanut hopealankoja, koristemarjoja,
kanervia (kahdessa eri värissä) ja muratteja.
Jonkun ison rehun vielä haluaisin, mutta jotenkin kaikki ovat niin tylsiä.
Aikaisempina vuosina meillä on ollut isoja koristekaaleja,
mutta sekin idea on aikansa elänyt.
 
 
Ideoita, mitä uutta syysparvekkeelle?
Kesällä meillä oli isoja valkoisia hortensioita,
onkohan niistä olemassa syyslajikkeita, jotka kestäisivät?
 

tiistai 18. syyskuuta 2012

Oliivilla pehmeä iho


 
Ostin kesällä Saksasta englantilaisen Greenscape –sarjan
Olive vartalovoiteen ja suihkusaippuan.
Tosi hyvää kamaa, kosteuttaa tehokkaasti ja tuoksu sekä purkkien ulkonäkö on luomutuotteiksi erittäin miellyttävät.
Aika usein mun maailman- ja ihonpelastusoperaatiot tyssäävät luomutuotteiden vähintäänkin epäilyttävään hajuun (kukapa haluaisi haista kissanpissalle) tai
viimeistään niihin aivan kamalan rumiin purnukoihin (sori vaan herra Hauschka ja kumppanit). Greenscape on oiva esimerkki siitä, että luomukin voi tuoksua ja näyttää hyvältä.
Ja kaiken lisäksi hallitsee sen ydintoimintansa eli ihon hoitamisen.
 
Muutama viikko sitten bongasin Stockan kempparin luomupuolelta
(jonka kantis myös olen) merkkiä myynnissä.
Ostin kaveriksi Salt Scrub  vartalonkuorinta-aineen.
Sarjasta löytyy myös saippuaa niin nestemäisenä kuin palasaippuanakin.
Tähän asti olen käyttänyt Savon liquide de Marseille oliivisaippuaa,
mutta uskon, että Greenscapen saippua on kokeilemisen arvoinen.
 
 
Ja oliivia myös kasvoille.
Aikaisemmin ostamani Oliv´sarjan anti-age voiteen
kaveriksi ostin saman sarjan anti-age kasvoöljyn.
Ja tämä kombo todellakin toimii. Alle laitan tuon eliksiirin
 (se ihan oikeasti pehmentää ihoa rasvoittamatta sitä)
ja kosteusvoiteen päälle kosteuttamaan ihoa.
Mitään faceliftiä en voi luvata, mutta iho oikeasti pehmenee jo viikon käytön jälkeen.
Alkuun voi ihon läpi pukata pientä epäpuhtautta,
mutta ei kannata lannistua, mulla tilanne rauhoittui muutamassa päivässä.
 
Jos söisi terveellisesti, liikkuisi säännöllisesti ja saisi riittävästi unta,
niin sekin riittäisi.
 
Mä niin haaveilen kunnon yöunista. No, elämäntapavalintakysymys.
Haaveilen silti.
 
 
Ja sitten tosi, tosi luomua.
Kikka, jonka olen oppinut äidiltäni jo parikymmentä vuotta sitten.
Kädet pehmenevät parhaiten vanhan kansan menetelmin.
Kämmenelle hieman hienosokeria (tai sormisuolaa) ja kyytipojaksi loraus oliiviöljyä,
sitten hierotaan ja huuhdellaan.
Ja hyvä käsivoide päälle.
Jos oikein haluaa snobbailla, niin puuvillakäsineet vielä rasvattujen tassujen päälle.
Taatusti pehmeät kädet.
Ja aika paljon halvempaa ja tehokkaampaa kuin käsienkuorinta-aineet.

 

maanantai 17. syyskuuta 2012

Holly Whyte syksyä


 
Lindexiin
(siihen mun vakiokauppaan jossa kävin jo toistamiseen tänä vuonna)
oli tullut Holly Whyten syksyä.
 
Vihreä kevytuntsikka. Todella vihreä. Mun vihreä.
 
 
Housut autenttisessa kasariblackhorsekuosissa.
Tuo koru oli jopa rihkamaksi rihkamaa, vein takaisin kauppaan.
 
Luksun kommentti housuista: Onks noi läppä?
 

lauantai 15. syyskuuta 2012

Eyes To Kill


 
Sain vihdoin ja viimein ostettua Giorgio Armanin Eyes to Kill ripsivärin.
Minun mallini on Stretch Lengthening Mascara,
tarjolla oli kahta (tai kolmea) muutakin versiota.
 
On hyvää, todellakin.
Helppo ja nopea käyttää,
itse en jaksa puljata minkään taivuttimien tai ripsikampojen kanssa.
Ripsarin pitää olla sellainen kerralla hyvää -versio. Ja tämä on sitä.
Väri ei varise tai leviä kesken päivän.
Itse asiassa ensimmäinen kokeilemani ripsari, joka kestää aamusta iltaan.
Ja lähtee helposti meikinpoistoaineella pois ilman,
että puolet ripsistä lähtee vanulapun mukana.
 
Aikaisemmin keskustelua ripsareista täällä.
 
Suosittelen!

torstai 13. syyskuuta 2012

Kevyttoppis

 
Luksu sai Zarasta uuden toppatakin.
 
 Ei mikään pakkasversio, mutta loppusyksyyn varsin passeli.
 Ja sinne katsomon puolelle.
 

maanantai 10. syyskuuta 2012

Joku näkee punaista.


Ostin Zarasta itselleni uudet housut. Punaiset.
Kuva vääristää sävyä oranssiin, todellisuudessa väri on kylmään (viininpunaiseen) taittuva.

Väri ei ole kovin armollinen.
Mulla on ennestään yhdet punaiset housut, mutta ne ovat paljon väljempää mallia.
Täytyy kerätä vähän rohkeutta ennen kuin kehtaa näillä päivänvaloon.
Ehkä otan nämä iltakäyttöön.
(Iltakäyttö + rohkeus ei tässä kohtaa tarkoita kolmen promillen känniä). 

Vyötärö on mallia joustava, juuri sitä mitä kaipaan. Joustavaa vyötäröä.
 Ja istuvuus on legging:)
  


sunnuntai 9. syyskuuta 2012

Uusia vihaisia lintuja

 
Vihaiset linnut ovat saaneet kaksi uutta makua: Lagoon (omena-päärynä)  ja Space Comet (appelsiini-cola).
 
Ja lasten kanssa tuli kinaa siitä, onko Tropic Colaa ollut myynnissä Suomessa?
 Kyseinen tölkki pyöri auton jalkatiloissa jonkun reissun jäljiltä.
  
 
Ja Zarasta uusi paita.
Tämä on Luksun toinen hahmovaate (se toinen on musta-valkoinen Simpsons -paita).
 
 
Vein tänään Luksun ystävänsä kanssa leffaan
(äidin pieni on jo niin iso, että menee ilman aikuisia leffaan).
Käytin puolitoistatuntisen, viikon ainoan "oman aikani",
tehokkaasti: Zarasta löytyi pitkästä aikaa kivoja juttuja.
Jotenkin Zaran syysmallistot iskevät enemmän kuin kevät-kesämallistot.
 

lauantai 8. syyskuuta 2012

 
 
 
Tämä Filippa K:n neule on noussut mun lempipaidaksi.
Juuri niin miellyttävä kuin odotinkin. Sopivan lämmin mutta ei liian kuuma.
Otin teille kuvia, mutta tietäähän nämä mun kuvat.
Parhaani kuitenkin yritin.
 
 
 
 
 
No oho taas.
 
Pitää ostaa isompi peili, en mahdu näihin kapeisiin
(tai ehkä vika ei ole peilissä).
Eteisessä olisi leveämpi, mutta siellä on liian pimeää.
Tai sitten voisin hakea jalusta kellarista. Joku päivä.

perjantai 7. syyskuuta 2012

Designlakua

Vakiostokseni Tanskassa, tai Kastrupissa, on Lakrids by Johan Bülow lakritsit. Niitä on tituleerattu myös designlakuiksi. Designia tai ei, niin aivan tajuttoman hyviä ne ovat. Ja kaikista parasta niissä on se, että ne ovat gluteenittomia. Nyt Lakridsia saa Suomesta, ainakin Stocka lanseerasi tuotteet tänään.

 
Makuja löytyy tosi paljon erilaisia. Ihan peruslakusta habaneroon. Ostin tietty suklaapäällysteisiä. Löytyy myös nestemäisenä, jokainen voi blandata mihin haluaa:)

Ihan halpoja ne eivät ole: 160 gramman purkki maksaa 5,95 euroa. Mutta huonompikin gluteeniton lakritsi yltää samaan kilohintaan, joten maksan ihan mielelläni design-lisää. Gluteenittomuus on näissä sivuseikka, näitä syövät ihan kaikki. Plussaa myös siitä, että koko purkkia ei voi syödä kerralla. Ei vaan pysty. En edes minä.

Me lähdetään kannustamaan Huuhkajia, hauskaa iltaa kaikille!




torstai 6. syyskuuta 2012

Cristalliste

Ostin pari viikkoa sitten Kerastasen Bain Cristalliste –sarjan shampoon ja hoitoaineen. Sarja on tarkoitettu pitkille hiuksille ja shampoossa on vaihtoehtona ohuille tai paksut hiuksille omat versionsa.

Tuotekuvaus lupasi yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista ja tietenkin uskoin. Senkin takia, että mulla on ollut hyviä kokemuksia saman valmistajan Nutritive -sarjasta jo 90 –luvun alusta asti. Samoin värjätyille hiuksille tarkoitettu Reflection –sarjan tuotteet ovat todella hyviä. Mun hiukset ovat helpot: hyväkuntoiset ja paksut, aavistuksen karheat mutta eivät vaivaksi asti. Pese ja pidä malli. En koskaan föönaa hiuksiani tai käytä muotoilutuotteita.  
 
Cristal vaahtoaa kivasti ja tuoksu on ok, hyvin Kerastasemainen. Mutta pesun jälkeen hiukset menevät pitkin päätä, oikein mallia liimaletti. Kokeilin useampana päivänä, aina sama lopputulos. En edes tiennyt, että sellainen olisi mahdollista. (Ja ennen kuin joku viisaampi ehtii älähtää: En käytä tuotteita liikaa tai liian vähän, osaan kyllä annostella shampoota).  Eli näillä tuotteilla voisin heittää vaikka vesilintuja. Käytän ne kuitenkin pojan hiuksiin, hänellä se ei ole niin justiinsa.

Jotain hyvääkin. Kylpyhuoneen kaappeja kolutessa ja vaihtoehtoisia shampoita etsiessä löysin koruja. Unohtuneita koruja. Tuollaisia nahkaisia ja punottuja, niiteillä ja ilman.
 
Valkoinen Snön koru on uusi, ostin niitä kolmessa eri värissä.
Dimangit ovat Vågan ja oikeanpuoleiset Filippa K:n.
 

keskiviikko 5. syyskuuta 2012

Valopallot

 
Pimenevissä illoissa on hyviä puolia.
Kuten valaistut pallot. La Case de cousin Paul.
 
Huomatkaa tuo vasemmapuoleinen hopeinen. Hieman lytyssä. Ja syynkin varmasti arvaatte.

maanantai 3. syyskuuta 2012

;-D

 
Uusi paita Imps&Elfsin syysmallistosta.
 
Farkut ovat edelleen valkoiset.
En ole saanut aikaiseksi ostaa suolaa, jota värjäämiseen tarvitaan.
Ja se turkoosi syksyä vasten, ääh.
(Olin ihan varma, että poika olisi valinnut vihreän tai punaisen.)
  
 
Sain kuin sainkin lobattua vaihtamaan värin punaiseen.
Lopulta aika helposti, kun ymmärsin vetää oikeasta narusta.
 
Ai miten?
Kerroin Luksulle, että Märskyn pojillakin on kaikilla punaiset tai vihreät housut.
Ajan päivittäin Mäkelänrinteeen lukion ohi ja bongailen liikennevaloissa, mikä on hot ja mikä not.
 
No eihän niillä kaikilla ole, mutta aika monella kuitenkin.
 
Pientä manipulointia.
 

sunnuntai 2. syyskuuta 2012

Guide

Mä olen aika huono käymään ostoksilla. Ihan oikeasti, tosi tosi harvoin lähden shoppailemaan. Yleensä ostan samalla kun hoidan jotain muita asioita: vien pyykkejä pesulaan tai kenkiä suutariin tai haen datakaapeleita (tai jotain muuta yhtä seksikästä) tai mitä nyt milloinkin.  Aika usein ostan ruokakauppakäynnillä jotain vähän-niinku-ohimennessäni. Yleensä ihan tarpeeseen, joskus vähemmän tarpeeseen. Mutta aina tuntuu, että pitäisi ostaa vaikka mitä. Siis siihen tarpeeseen.  Tällä hetkellä akuutein puute on oikean värisessä nahkarasvassa ja uusien nappisten kengännauhoissa. Ja lapset tarvitsevat uusia sukkia.


Ja kun ostaa vähän-niinku-ohimennessään niin niillä ostoksilla on taipumus unohtua ostospusseihin, jotka ovat unohtuneet johonkin makuuhuoneen perukoille. Koska eihän niitä ole oikeasti edes lähtenyt ostamaan. Ja sitten tekee kaikkia kivoja löytöjä. Kuten harmaat farkkuleggingsit. Todennäköisesti ostettu syksyllä 2010. Mutta sama se, koska ne tulevat ihan tarpeeseen.

 
Ostin Stockan uuden Noom malliston trikoopaidan testiin.
Katsotaan miten 9,90 euron trikoo toimii käytössä.
Onko kenelläkään kokemusta?
 
 
Ja pitää vielä vinkata Falken Shelina -sarjan sukkahousuista.
Ehdottomasti parhaimmat "huomaamattomat" sukkahousut, joita olen kokeillut.
Löytyy kolmessa sävyssä. Brasil toimii kesän päivettämissä jaloissa,
vaaleammat sävyt näin syksyn tullen.
Ja myönnän näin julkisesti käyttäväni mummosukkia nilkkureiden kanssa.
Avokassukat eivät pysy jalassa nilkkureiden sisällä.
Niissäkin samainen Shelina on paras.
 
Luin Stockan Shopping Guidea ja tulin siihen tulokseen, etten tarvitse sitä. Siitä huolimatta, etten varsinaisesti shoppaile, olen onnistunut haalimaan ison osan kataloogin tuotteista kotiimme. Luulen, että tämä on synnynnäinen lahja, olen siis lahjakas. Tai sitten kyseessä on geneettinen ominaisuus, koska äitini se vasta lahjakas tässä osa-alueessa onkin:)