lauantai 22. syyskuuta 2012

Keskeneräisiä projekteja


 
Elämä on taas yhtä keskeneräistä projektia.
Keskeneräiset liikuntaprojektit ..tuttavat kaikista eniten.
Ei niistä sen enempää, ei ole mitään puhuttavaa.
Mun liikunta rajoittuu lähinnä ripeään kävelyyn paikasta toiseen
ja konserteissa hengailuun.
Kyllä niissäkin hiki tulee.
 
Ruuhkissa, kaikenmaailman urpojen seassa,
autoilu taas saa sykkeen kivaan nosteeseen.
Että ei tässä ihan toimettomana olla oltu.
 
Heti sen jälkeen elämää vaikeuttaa keskeneräiset uniprojektit.
Äitini aikoo pitää minulle unikoulua, minulla ei kuulemma ole kunnollista unirytmiä.
Sopivaa ajankohtaa odotellessa (ehkä joululomalla) hän toi minulle Gerimax Energy Plussaa. 
 Ja uuden anti-age seerumin. Äidinrakkautta ei voita mikään:)
 
Kolmanneksi eniten ottaa päähän keskeneräinen kodin syysstailaus.
Uusia parvekekukkia olen haalinut,
 mutta nekin olivat useamman päivän niissä kaupan pusseissa.
Onneksi kodinhoitajamme, se jota mummiksi kutsutaan,
oli pelastanut ne kukkaruukkuihin.
 
Olen ostanut hopealankoja, koristemarjoja,
kanervia (kahdessa eri värissä) ja muratteja.
Jonkun ison rehun vielä haluaisin, mutta jotenkin kaikki ovat niin tylsiä.
Aikaisempina vuosina meillä on ollut isoja koristekaaleja,
mutta sekin idea on aikansa elänyt.
 
 
Ideoita, mitä uutta syysparvekkeelle?
Kesällä meillä oli isoja valkoisia hortensioita,
onkohan niistä olemassa syyslajikkeita, jotka kestäisivät?
 

16 kommenttia:

  1. Siis WHAT, olitko Coldplayn keikalla?! Olen NIIN kade, äääääää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, sain sen lohdutukseksi kesällä missatusta chilipippurien keikasta. Oli hyvä, jos sitä kysyit;)

      Poista
    2. Ei tarvii edes kysyä erikseen, sanomattakin selvä asia!

      Poista
  2. ai MIKÄ unirytmi. isäni just tarjosi mulle unilääkkeitään, kun valitin että kaikki normaalit ihmiset nukahtaa kympiltä paitsi minä (ja mun sukuni..)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä mäkin nukahtaisin, jos vaan joutaisin kaikilta kiireiltäni;)

      Sä voit tulla mutsin unikouluun, se on aika hyvä siinä, kokemusta omista lapsenlapsista ja vähän muidenkin.

      Poista
    2. Mun kiireet on yleensä öö. Ei oo, mutta en jaksa tuhlata aikaa nukkumiseen hei kymmeneltä illalla.
      Ja muistan kuulleeni että kun ihminen vanhenee, niin sen unentarve vähenee :D :D

      Poista
  3. Mä ilmoittaudun kanssa unikouluun, rakas poikani, siis se vanhempi selvitti mulle luontaistuotteen, joka auttaa uneen, mutta en ole vielä ehtinyt testaamaan. Juu aika ei riitä täälläkään, miksei voisi olla pari tuntia enemmän aikaa vuorokaudessa tai sitten pari tuntia vähemmän töitä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tervetuloa vaan, mitä enemmän porukkaa sitä hauskemmat pidot:)

      Poista
  4. Juu, keskeneräisiä projekteja riittää. Syyskukat on mulla vielä kaupassa. Ja minä en ole edes töissä. Vähän hirvittää mihin kuntoon kaikki paikat repsahtaa sitten kun työtkin pitää ottaa tähän rumbaan mukaan, näilll näkymin jo ensi keväänä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sulla on kolme pientä, ei niiden kanssa voi olettaakaan, että kaikki olisi tiptop. Onko vauvalle jo hoitopaikka haussa vai tuleeko teille joku kotiin hoitamaan?

      Poista
    2. hoitopaikka on haussa, kolme päivää viikossa nyt alkuun. Kotiin en haluaisi hoitajaa siksi että voisi tehdä etätöitä kotoa sinakin yhden niistä kolmesta päivästä. Mutta täytyy sitäkin vaihtoehtoa katsoa, jos asia ei muuten ratkea.

      Poista
    3. Tuo kuulostaa hyvältä. Mäkin aloitin Luksun jälkeen työt tuolla kolme päivää viikossa tahdilla. Se olisi optimaali edelleen:)

      Poista
  5. Mäkin nostan sykettä autoillessa, ja mun lapsiraukat oppii kaikki kirosanat, kun olen niin raivokas kuski. Ei voi mitään, pitäis kai muuttaa maalle et sais ajella yksin.
    Mut hienot syyskukat olet ostanut, nyt tuli paineita. Munkin pitäis saada aikaiseksi. Ja noi koristemarjat on ihan ykköshienot, mäkin haluun :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa, että joku muukin. Siis mä möykkään joka ikinen aamu töihin mennessä. En edes itse tajua sitä. Mutta en vaan ole kovin aamuihminen. Juu, pääsisin sporallakin, mutta mä olen sellainen spurgumagneetti, etten uskalla niihin mennä;)

      Pahin oli, kun oltiin useampi vuosi sitten koko perhe miehen autolla liikenteessä (mies ajoi) ja edessä oleva ajoi tarpeettoman hitaasti. Takapenkin turvaistuimelta (siis meidän auton) kuului kirkas lapsen tokaisu : "Helvetin urpo, painu saatana himaas siitä". Ja mä sain kaikki syyt niskoilleni.

      Toisaalta ei ole tässäkään kohtaan kovin kauas omput singahdelleet, mun äiti on vielä pahempi.

      Poista
  6. Plääh, nukkuminen on niin yliarvostettua puuhaa. Otat ne gerimaxit, että jaksat paremmin VALVOA. ;-D

    Voi kääk, toivottavasti et koskaan aja mun takana! Tänään just ajoin keskustan pimeillä ja sateisilla kaduilla kieli keskellä suuta. Hitto, kun ei niistä kaistaviivoistakaan näkynyt yhtään mitään. Vähän tuurilla mentiin. Nimim: Urpo

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on. Paitsi aina väsyneen mielestä. Otin. Monta.

      Mäkin ajelin pimeillä ja sateisilla kaduilla. Autosta oli kumpikin ajovalo palanut eli todella sokkona mentiin. Onneksi oli tutut maisemat;)

      Poista